Pielaveden keskustan kulttuuriympäristö - bonus Mystery Cache

Puustellintien varsi, Puustellilta eli nykyiseltä kunnanvirastolta satamarantaan, muodostaa mielenkiintoisen katualueen eri-ikäisine ja -tyyppisine rakennuksineen. Laivaliikenteen aikaan Puustellintie oli ilmeisesti keskeisin kirkonkylän raiteista.

Puustelli
Nykyisen kunnanvirastona toimiva Puustellin nimellä tunnettu talo on rakennettu 1870-1880-luvuilla. Alun perin tila, jolla nykyinen rakennus sijaitsee, oli vääpelin virkatalo eli puustelli. Tämä tunnettiin 1800-luvun alkupuolella nimellä Weberilä. 1800-luvun lopulla virkatalo oli vuokralla mm. kauppias Abel Jäntillä. Tällöin talo toimi kievarina ja päärakennuksen tupa oli hollitupana. 1920-luvulta lähtien talo on ollut Pielaveden kunnan omistuksessa ja toiminut kunnanvirastona.

Rakentamisessa on käytetty pääosin vanhoja hirsiä, joista osa on ajoitettu aivan 1700-luvun alkuun. Hirret ovat peräisin rakennuksesta tai rakennuksista, joitten alkuperää on mahdoton tarkasti enää jäljittää. Todennäköistä kuitenkin on, että rakentamisessa on ainakin osittain hyödynnetty puustellin vanhojen rakennusten hirsiä, joten seinissä saattaa olla ”aitoja” puustellin hirsiä jopa 1700-luvun alusta lähtien.

Rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2007. Ulkonaisesti rakennus säilyi nykyisessä asussaan lukuun ottamatta vesikatolle tehtyjä uusia IV-piippuja sekä kadun puolelle tehtyä invaramppia, jota varten entiseen oviaukkoon avattiin ovi.

Korjauksen yhteydessä tehdyssä rakennushistoriaselvityksessä voitiin todeta, että aiemmissa sisätiloihin tehdyistä muutoksista huolimatta rakennus on säilyttänyt yllättävän hyvin vanhoja piirteitään. Vanhaa huonejakoa voi hahmottaa säilyneistä hirsiseinistä, ja etenkin ullakon ja lattioitten rakenteissa on säilynyt paljon 1800-luvulta olevia ja osin jopa vanhempia rakenteita. Korjaustyön toteutusvaiheessa tehty mielenkiintoinen löytö ovat lattian täytepohjana säilyneet vanhat veistetyt lattialankut eli kellekset. 1800-luvulta säilyneitä rakennusosia ovat muutamat ikkunat etenkin luoteispäädyn huoneissa. Todellinen harvinaisuus on kellarin ovena säilynyt leveä peiliovi, joka tyyppinsä perusteella voi olla 1700-luvulta. Ovi on mahdollisesti aikanaan ollut hollituvan ovena.

Vanha paloasema
Puustellin vieressä on 1950-luvulla rakennettu paloasema, joka on myöhemmin muutettu kunnan valtuustosaliksi. Ryhdikäs massoittelu ja raikas väritys luovat rakennukselle hauskan ilmeen.

Säästölä
Säästölä on hirsirunkoinen kaksikerroksinen, vuosisadan vaihteen liike- ja asuintalo. Nimensä rakennus sai säästöpankin mukaan, joka toimi rakennuksessa vuodesta 1927 1940-luvulle. Tällöin katukerros oli konttoritiloina ja yläkerta pankkineitien asuntoina.

Ennen pankkia rakennuksessa oli kauppa. Talon julkisivuille antaa arvokkuutta katon frontonit, päätyräystäiden viistoukset ja koristeelliset ikkunalistoitukset. Kadun puoleisessa ulkonurkassa on ollut kauppaliikkeille tyypillinen ovi. Alakerran ikkunat on vaihdettu 1950-luvun remontissa tyyliin sopimattomiksi ja sisätiloja on myös melkoisesti muutettu.

Entinen Osuuskassan talo
1950-luvun tyylikäs liike- ja asuinrakennus, nykyisin rakennuksessa on kunnan toimistotiloja.

Rantala (Laivuri)
Kauppias Petter Lyytikäinen rakensi kirkonkylän rantaan sivuliikkeen Saarelan kartanossa toimineen pääliikkeensä lisäksi. Kirkonkylän asukkaat eivät suostuneet myymään Lyytikäiselle maata. Koska hän omisti vesiosuuden rannasta, hän rakensi kauppansa ja rantamakasiinin veden päälle paalujen varaan 1876. Viereisen laivalaiturin ansiosta rannasta ja Rantalasta muodostui keskeinen paikka kirkonkylässä. Kauppatoiminnan lakattua 1930-luvulla Rantala oli mm. Helluntaiseurakunnan käytössä, jolloin sen aiemmin punaiseksi maalatut hirsiseinät verhoiltiin lomalaudoituksella. Vuonna 1991 rakennus tuli kunnan omistukseen, joka peruskorjasi rakennuksen sataman palvelutaloksi. Rakennusta kutsutaan nykyään nimellä Laivuri.
Nykyisin rakennuksessa on kesäravintola.

Entinen vaivaistalo (Ikälä), kunnanlääkärin talo, mielisairaala ja kunnansairaala muodostavat aluekokonaisuuden. Kukin suurehko puurakennus sijaitsee omalla puutarhamaisella tontillaan. Rakennusten piha-alueet muodostavat puistomaisen ympäristön, jonka erityispiirteenä ovat suuret jalot havupuut kuten pihtakuuset ja sembramännyt. Puusto on kuitenkin istutettu vasta 1900-luvun puolivälissä, 1900-luvun alkupuolella maisema oli avointa peltoa.

Entinen vaivaistalo (Ikälä)
Paikalla oli Ikälä-niminen maatila, jonka kuntakokous hankki rakennuksineen vaivaistaloksi. Kun tilan päärakennus tuhoutui tulipalossa v. 1895, rakennettiin uusi kertaustyyliä edustava hirsirunkoinen päärakennus. Koska neljä isoa potilashuonetta käsittävä rakennus todettiin pian ahtaaksi, laajennettiin sitä jo v. 1915. Samoihin aikoihin tilan nimi muutettiin kunnalliskodiksi. 1950-luvulla asuintiloja laajennettiin edelleen ottamalla osa ullakkoa käyttöön.

Kunnalliskotiin kuuluvat maatalousrakennukset kuten suuri taitekattoinen navetta on myöhemmin purettu.

Rakennus toimi kunnalliskotina uuden kunnalliskodin valmistumiseen saakka (v. 1982). Tämän jälkeen rakennusta on vuokrattu mm. pienyrityksille.

Entinen kunnanlääkärin virkatalo
Komea talo rakennettiin tarkoituksellisesti ”kaikki vaatimukset täyttäväksi”, jotta olisi varmistettu lääkärin saaminen pitäjään. Alakertaan tuli kahden kamarin, salin, ruokasalin ja keittiön käsittävä lääkärin asunto ja vastaanottotilat. Yläkertaan tuli kaksi palvelijan huonetta ja kaksi makuuhuonetta. Myöhäisjugendia edustavassa talossa kattomuotona on harvinainen päädyistään aumattu mansardikatto.

Rakennus oli kunnanlääkärin virka-asuntona 1980-luvun alkuun, jonka jälkeen se on myyty yksityiselle ja remontoitu osittain hoitolaitoskäyttöön. Tällöin talon rannanpuoleisen sivun altaani parvekkeen suojaksi on rakennettu katos ja pihanpuolelle kattoikkunat. Pihaan kuuluu 1930-luvulta rakennettu rantasauna.

Entinen mielisairaala
Kunnanlääkärin talon viereen rakennettiin kunnan ja valtion pitkällisen kiistelyn tuloksena mielisairaala v. 1916. Valtiovalta vaati kuntaa rakentamaan suuremman mielisairaalarakennuksen kuin kunta omasta mielestään olisi tarvinnut. Rakennukseen tuli 10 potilashuonetta, kanslia ja keittiötilat sekä yläkertaan kaksi asuntoa hoitajille. Takapihalle järjestettiin korkealla teräsaidalla rajattu potilaiden ulkoilupiha.

Vuonna 1953 rakennukseen asennettiin sähköt ja keskuslämmitys. Vuonna 1961 käyttö mielisairaalana päättyi ja tilaan sijoitettiin Ikälän vuodeosasto. Vuonna 1981 talo myytiin yksityisomistukseen. Rakennukselta johtaa Ikälän pihaan viehättävä pihtakuusikuja.