Kelo tarkoittaa pystyyn kuivunutta vanhaa puuta, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on melkein aina kierteinen ja yleensä vastapäivään.
Kelo syntyy, kun puu kuolee ja kuivuu. Jos runko lahoaa, ei synny keloa. Jos taas juuristo lahoaa, kuollut puu kaatuu nopeasti.
Parhaimmat olosuhteet keloutumiseen on kuivilla ja karuilla paikoilla, missä puut ovat harvassa ja kuivuvat nopeasti.
Mänty keloutuu helposti, koska sen puuaines on pihkainen ja se sen vuoksi lahoaa hitaasti.
Kelo voi seistä paikallaan useita kymmeniä vuosia.
Lähde; Wikipedia, Suomenluonto.fi
Kätkö on pet-putkilo. Oma kynä mukaan.