Rieska tarkoittaa isossa osassa Suomea ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin yleensä lisätään vehnää sitkon aikaansaamiseksi. Eri puolilla Suomea rieskalla tarkoitetaan kuitenkin eri asioita.
Eri maakunnissa on erilaisia rieskoja ja monet pitävät oman alueensa rieskaa ainoana oikeana. Pohjois-Pohjanmaalla rannikon ja sisämaan rieskat ovat erilaisia. Rieska-sanalla tarkoitetaan hyvin erilaisia leipiä, myös hapatettuja: esimerkiksi Kaakkois-Suomessa rieska on ohra- ja vehnäjauhosta, vedestä ja piimästä leivottu, paksu hiivaleipä. Etelä-Karjalassa happamattoman ohraleivän nimitys on vastaavasti kovaohranen tai kovaotranen ja ohuen perunakakkaran nimi taas on leposka tai lepuska. Laajemmin tunnettu tällainen hapanleipä on esimerkiksi Joutsenon rieska. Etelä-Karjalassa tunnetaan myös tattaririeska, jossa hapantaikinan jauhot ovat tattaria. Muualla Itä-Suomessa, kuten Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa happamatonta ohrarieskaa sanotaan nyrkkirieskaksi. Eteläsavolaisten käsitys rieskasta on ohra- tai tattarisuurimoista ja piimästä tehty leipä, jonka taikinaa turvotetaan yön yli ennen paistamista, ja joka tarjoillaan munavoin kanssa. Lapissa rieskaksi on kutsuttu myös eräänlaista veripalttua.
Tästä jäähtyneestä uunista löydät Huhmarisvaaran erikoisuuden: Louhen rieskan.
VAROVAISUUTTA LIUKKAILLA KALLIOILLA!