Koordinaatit tuovat sinut erään rakennuksen eteen. Ikkunoiden takana näet paikallisen pienpanimon kupariset olut pannut. Paikka toimii myös vuokrattavana juhlatilana mutta kätkön pystyy hakemaan vaikka paikalla olisikin juhlat.
Koordinaatit kätkölle saat kun etsit Ikkunoiden välistä seinästä kuvan metallilaatan jossa on kaksi lukua. Saadaksesi koordinaatit kätkölle muodosta laatassa olevien numeroiden avulla Gade-koodiavain. Kätkössä ei ole kynää
61° CL.QUX 023° HT.JEQ
Näin muodostat Gade-avaimen:
- Järjestä löytyneet numerot pienimmästä suurimpaan.
- Jos esimerkiksi löysit numerot 6, 17, 9 ja 6, muodosta numerosarja 16679.
- Muista toistaa numerot, jotka esiintyvät useammin kuin kerran.
- Lisää puuttuvat numerot (0-9) sarjan perään suuruusjärjestyksessä, esimerkiksi 16679023458.
- Täytä alla oleva taulukko toistaen numerosarjaa, kunnes kaikilla kirjaimilla on numeroarvo.
- Esimerkiksi A=1, B=6, C=6, D=7, E=9, F=0, G=2, H=3, I=4, J=5, K=8, L=1, M=6, N=6 jne.
Tai voit käyttää jotain valmista ohjelmaa esim. GADE koodiavain
HUOM!! Palautathan kätkön niin että seuraavakin saa sen käsiinsä.
__________________________________________________________________________________________________________
Olut panimot
Olut Panimoiksi kutsutaan oluita valmistavia yrityksiä ja paikkaa, jossa olutta valmistetaan. Oluen kaupallinen panemisen historia ulottuu ainakin vuoteen 2500 eaa. Muinaisessa Mesopotamiassa panimot saivat sosiaalisen pakotteen ja jumalallisen suojelun Ninkasin jumalattarelta. Panimo oli alun perin kotiteollisuutta, jonka tuotanto tapahtui kotona; yhdeksännellä vuosisadalla luostarit ja maatilat tuottavat olutta suuremmassa mittakaavassa myymällä ylimäärän; ja yhdennentoista ja kahdennentoista vuosisadan aikana rakennettiin kahdeksan - kymmenen työntekijää omistavia panimoita. Maailman vanhimman, edelleen toimivan panimon uskotaan olevan Saksan valtion omistama panimo Freisingin kaupungissa Baijerissa. Se voi jäljittää historiansa vuoteen 1040. Läheinen Weltenburgin luostarin oluenvalmistusperinteen voi jäljittää aina vuoteen 1050. Tšekeissä sijaitseva panimo väittää voivansa todistaa maksaneensa olutveroa jo vuonna 1004. Panimot, oluen valmistukseen varattuina tuotantolaitoksina, syntyivät vasta, kun luostarit ja muut kristilliset instituutiot alkoivat tuottaa olutta paitsi omaan kulutukseensa myös maksuna. Tämä panimon teollistuminen siirsi vastuun oluen valmistamisesta miehille.
Varhaiset panimot
Varhaiset panimot rakennettiin melkein aina useisiin kerroksiin, ja ylemmissä kerroksissa olevia laitteita käytettiin aikaisemmin tuotantoprosessissa, jotta painovoima voisi auttaa tuotteen siirtämisessä vaiheesta toiseen. Tämä asettelu säilyy usein panimoissa nykyään, mutta mekaaniset pumput mahdollistavat enemmän joustavuutta panimoiden suunnittelussa. Varhaiset panimot käyttivät panimossa tyypillisesti suuria kuparisäiliöitä, ja käyminen ja pakkaaminen tapahtui vuoratuissa puupakkauksissa. Tällaiset panimot olivat yleisiä teolliseen vallankumoukseen asti, jolloin parempia materiaaleja tuli saataville, ja tieteellinen kehitys johti panimoprosessin parempaan ymmärtämiseen. Nykyään melkein kaikki panimolaitteet on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Teollisen vallankumouksen aikana oluen tuotanto siirtyi käsityönä teolliseen valmistukseen, ja kotimainen valmistus lakkasi olemasta merkittävä 1800-luvun loppuun mennessä.
Modernit panimot
kourallinen suuria läpimurtoja on johtanut moderniin panimoon ja sen kykyyn tuottaa samaa olutta jatkuvasti. Höyrykone, jota James Watt paransi huomattavasti vuonna 1775, toi panimoon automaattiset sekoitusmekanismit ja pumput. Se antoi panimoille mahdollisuuden sekoittaa nesteitä luotettavammin kuumennuksen aikana, erityisesti sose, palamisen estämiseksi ja nopea tapa siirtää nestettä säiliöstä toiseen. Lähes kaikki panimot käyttävät nyt sähkökäyttöisiä sekoitusmekanismeja ja pumppuja. Höyrykone antoi myös panimon tehdä suurempia määriä olutta, koska ihmisen voima ei enää ollut rajoittava tekijä liikkumisessa ja sekoittamisessa.
Carl von Linde hyvitetään yhdessä muiden kanssa kylmäkoneen kehittämisestä vuonna 1871. Jäähdytys mahdollisti oluen tuotannon ympäri vuoden ja aina samassa lämpötilassa. Hiiva on hyvin herkkä lämpötilalle, ja jos olutta tuotettaisiin kesällä, hiiva antaisi oluelle epämiellyttäviä makuja. Suurin osa panimoista tuottaisi talvella tarpeeksi olutta kestämään kesän, ja varastoi sen maanalaisiin kellareihin tai jopa luoliin suojaamaan sitä kesän lämmöltä.
Louis Pasteurin löytämät mikrobit olivat tärkeitä käymisen kontrolloinnissa. Ajatus siitä, että hiiva oli mikro-organismi, joka työskenteli vierteen kanssa oluen tuottamiseksi, johti Emil Christian Hansenin eristämään yhden hiivasolun. Puhtaat hiivaviljelmät antavat panimoille mahdollisuuden poimia hiivat käymisominaisuuksiensa mukaan lukien makuprofiilit ja käymiskyky. Jotkut Belgian panimot luottavat kuitenkin edelleen oluidensa "spontaaniin" käymiseen (katso lambic). Hydrometrien ja lämpömittareiden kehitys muutti panimotoimintaa antamalla panimolle paremman prosessin hallinnan ja paremman tiedon tuloksista. Lisätietoa panimoista ja niiden toiminnasta englanniksi.
Panimot luokitellaan koon mukana seuraaviin:
- pienpanimo (engl. microbrewery) – 1900-luvun lopulla annettu nimitys pienelle panimolle
- panimoravintola (engl. brew pub) – panimo, jonka olut valmistetaan pääosin samassa paikassa, jossa se myydään asiakkaille. Yleensä kyseessä on pub tai ravintola. Jotkut panimoravintolat myyvät oluttaan myös muihin ravintoloihin.
- contract brewery (”sopimusvalmistuttaja”, ei vakiintunutta suomenkielistä termiä) – yritys, joka vuokraa panimon oluenvalmistusta varten. Contract brewer yleensä huolehtii oluiden markkinoinnista, myynnistä ja levityksestä, valmistava vuokrapanimo (jota harhaanjohtavasti joskus kutsutaan myös englanniksi nimellä contract brewer) panee ja pullottaa oluen. Tunnettuja vuokrapanimoita ovat muun muassa belgialaiset Proef ja Strubbe.
- alueellinen panimo (engl. Regional brewery, termi käytössä Isossa-Britanniassa) – panimo, joka tuottaa olutta tietylle maantieteelliselle alueelle. Nykyaikana oluen jakelu on helpompaa ja termi on menettämässä merkityksensä.
- craft brewer (”käsityöläispanimo”, ei vakiintunutta suomenkielistä termiä) – pienpanimon synonyymi, panimo, joka panee ”käsintehtyä olutta” (yhdysvaltalainen termi craft beer). Tällaiseksi määritellään usein täysmallasolut, jota tehdään pieniä määriä kerrallaan.
- makropanimo (engl. Macrobrewery ) tai megapanimo (engl. Megabrewery), negatiivissävyinen termi isolle panimolle, pienpanimon vastakohta.