Karttuun on tullut jo syys
kylätielle yön hämäryys.
Vain hongat huokaillessaan
suojaavat kätköjä maan.
Koivuston suojaan on jäänehet kuusoset.
Pienet kuusetkin nuo
jästi huomiotta jätti vaan.
Yksinäin allapäin saavun kätkön luo
poimin sen loggaillen.
Anteeksi saan tien onnelaan
taas tunnen mä löytänein.
Niin kesä saapuu jo uus
Kätköni uus ihanuus.
Kartussa puut vihannoi
sunnuntain hälyt taas soi.
Vierellein vinkkaan näin viidennen koivusen
naatit on hällä hallussaan.
Hymyillen tietäen
katseet löytävät sen
vain me tunnemme sen.
On retken pää kätkökuvaus tää
syy geokätköilyn.