Käsämänlammen alue on näkemisen arvoinen paikka.
Keväisin ja kesäisin alueella on runsas linnusto.
Kätkölle pääsee ympäri vuoden, mutta mikäli haluaa nähdä lammen karuimmat alueet, niille pääsee käytännössä vain talvella.
Osa Käsämänlammen alueesta on luonnonsuojelualuetta, kätköllä käynti ei vaadi luonnonsuojelualueelle menemistä.
Alueen historiaa
Käsämänlampi on ollut Viinijärven tulva-aluetta ennen vuonna 1937 tapahtunutta Viinijärven laskua. Järven laskun jälkeen lammen on erottanut Viinijärvestä noin 0,4 km leveä kannas.
Käsämänlampi päätettiin aikoinaan kuivata maanviljelyskäyttöä varten. Alueen kuivatus aloitettiin valtion rahoittamana maanparannushankkeena vuosina 1952–1963. Alueelle rakennettiin pato, kuivatuskanava ja pumppaamo. Vettä pumpattiin Viinijärveen siten, että padon lammenpuoleisessa kuivatuskanavassa vedenkorkeus pysyi Viinijärven vedenpintaa alempana. Kuivatusalue oli n. 75 ha. Käytännössä alueen pellot kestivät kuitenkin vain hevosvetoisia työkoneita tai pieniä traktoreita, minkä vuoksi maanviljelystä luovuttiin. Myöhemmin alueella kasvoi koivuvaltaista metsää.
Vuoden 2010 lopulla Käsämän pengerrysyhtiö päätti kokouksessaan hakea aluehallintovirastolta lupaa Käsämänlammen ennallistamiseen, koska pumppauksen ylläpitokustannukset olivat hyötyyn nähden kannattamattomat. Vuoden 2012 tammikuussa aluehallintovirastolta tuli myönteinen päätös ennallistamiseen. Tässä yhteydessä kukin alueen maanomistajista sai päättää, korjaako puut pois alueelta ennen ennallistamista. Osa maanomistajista korjasi puut pois, osa taas jätti ne alueelle veden varaan.
Ennallistamisen jälkeen Käsämänlammen pinta on samassa tasossa Viinijärven kanssa. Pumppaamo ja pengerryspato on purettu ja tarvittavat ruoppaukset on tehty. Käsämän pengerrysyhtiö on lakkautettu. Alueen historiasta kertovat nyt veden varaan joutuneet pystyyn kuolleet lahopuut. Näky on paikoin apokalyptinen.