HUOM! Kätkö ei sijaitse tervahaudassa itsessään, vaan muutaman metrin päässä siitä. Vähäinen lumi ei estäne kätkön löytämistä, mutta jo parikymmentä senttiä tehnee siitä vaivalloista.
Tervahauta on tervanpoltossa käytetty maahan kaivettu uunimainen rakennelma. Kätkön vieressä on nähtävissä jyrkkäreunainen kuoppa ja sitä ympyränä kiertävä valli.
Tervahautoja on kahta päätyyppiä, jotka ovat rännimäinen ja trattimainen. Rännimäisessä tervahaudassa terva johdetaan puista putkea pitkin haudan pohjalta ulkopuolella olevaan tynnyriin, kun taas trattimaisessa tervahaudassa terva kerääntyy haudan pohjalla olevaan säiliöön. Minulle ei ole selvää kumpaa tyyppiä tämä kätköpaikan tervahauta edustaa, sillä on mahdollista, että tynnyrin kuoppa haudan vierestä on täyttynyt aikojen saatossa.
Tervaspuut ladottaan hautaan tiiviisti joko yläviistoon tai pystyyn. Täytetty hauta peitetään lähes kokonaan ensin huonommalla puulla ja sen jälkeen sammalilla ja mullalla, jotta happi ei pääsisi pilaamaan tervanpolttoa. Tervahauta sytytetään alareunan peittämättömästä kaistaleesta yhtä aikaa kaikilta puolilta. Polton edetessä hautaa joudutaan tiivistämään hakkaamalla sitä puunuijalla. Tervan polttaminen on pitkä prosessi, jossa tervaa alkaa muodostua vasta kolmantena päivänä.
Kätköön mahtuu geokolikoita ja pieniä kulkijoita. Ethän jätä tähän purkkiin vaihtotavaraa.
Lähteet:
- Kuva: Könnön tervamiilu sauhuaa (12.7.1928). Kuvaaja: Toivo Kaukoranta. Museovirasto / Kansantieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0.
- Wikipedia: Tervahauta