SSS eli "Syy suksia suolle"
Tavoitteena oli tehdä suoliikuntaan liityyvä kätkö, joka on helppo löytää ja mukava hakea erityisesti talven kantohangilla, täydenkuun loisteessa hiihdellen tai lumikenkäillen. Kesällä tällainen suomaastokätkö on toki haasteellisempi haettava.
________________________
Venesneva
Karvasuo on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Venesneva on Karvasuon itäreunalla ja junaradan itäpuolella oleva laaja suoalue. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.
Yleiskuvaus kohteesta
Venesneva on osa Karvasuon yli tuhannen hehtaarin aapa-keidassuoaluetta Seinäjoen Honkakylän ja Ämmälänkylän välisellä alueella. Sen runsaimmat luontotyypit ovat keidasräme, rahkaräme ja tupasvillaräme. Niiden lisäksi suolta löytyy parikymmentä muuta suoluontotyyppiä. Karvasuon keskeisimmät osat ovat luonnontilaisia, ja suon keskellä on useita puustoltaan vanhoja metsäsaarekkeita. Seinäjoen ja Pajuluoman jokiuomat sivuavat Karvasuota. Suolle on helppo löytää, sillä Seinäjoen keskustasta etelään kulkeva Peräseinäjoentie kulkee Karvasuon kautta. Myös Karvasuon metsätien varresta tai Ämmäläkyläntien varrelta voi löytää lähestysreittejä Karvasuolle ja Venesnevalle. Seinäjoki-Tampere junarata halkaisee suon, ja näin se toimii merkittävänä maakuntamaisemana päärataa kulkeville junamatkalaisille.
Merkitys ihmisille
Nopeasti kasvavan Seinäjoen asukkaille Karvasuo tarjoaa lähellä kaupunkia olevan retkeily- ja virkistysalueen. Syksyn karpalosesongin aikana suolla on runsaasti marjastajia, ja kevään panssarihangista nauttivat hiihtäjät ja lumikenkäilijät. Suolla myös metsästetään. Karvasuo on tärkeä keväisten tulvavesien pidättäjä ja maisemallisesti merkittävä osa Etelä-Pohjanmaan alkuperäisluontoa. Karvasuon vieressä olevalla Honkanevalla on pitkospuureitti, laavu ja makkaranpaistopaikka.
Erityiset luontoarvot
Karvasuo on Etelä-Pohjanmaan vahvimpia riekkosoita, ja suon linnusto on muutoinkin monipuolinen. Mm. kapustarinta, pikkukuovi, laulujoutsen, kurki, suopöllö ja isolepinkäinen kuuluvat suon pesimälajistoon. Ilves viihtyy suon metsäsaarekkeissa ja reunametsissä. Perhoslajistossa on monia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti uhanalaisia perhoslajeja; mm. suovenhokas, sademittari, luumittari ja kanervapussikoi. Muita suon perhoserikoisuuksia ovat synkkänopsayökkönen ja rämepörhömittari. Karvasuolta löytyy useita valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja suoluontotyyppejä. Kurjenrahkasammal on suon sammalerikoisuus.
Kätkö löytyy 116,25 m ja 71,36° kuvan kaffittelukiveltä.
