Skansholmen kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Jungfruholmen, Högholmen sekä Skansholmen ovat aiemmin olleet erillisiä saaria, mutta ne ovat maan kohoamisen myötä kasvaneet yhteen. Saarelle ei pääse ilman omaa venettä tai muuta kellutinta, mutta Kemiönsaari ja Purunpään luontopolku eivät ole kaukana.
Jungfruholmen-Högholmen-Skansholmenin ja Kemiön saaren välissä oleva Jungfrusundin salmi on vanha merenkulkureitti. Suojainen salmi on ollut hyvä levähdyspaikka laivoille. Omalla isohkolla veneellä lähestyttäessä vene kannattaa jättää salmeen ankkuriin. Pienemmille veneille (myös purjeveneille) on rantautumiskohtia, saaren pohjoispään penkereet ovat yllättävän syviä myös suojan puolella. Saaren molemmat lahdet sopinevat myös pienempien veneiden rantautumispaikoiksi.
Saarelta on löydetty historiallisen ajan muinaisjäännöskohteita, kuten 1700-luvun puolustusvarustuksiin liittyviä kivi- ja maavalleja, erilaisia kivilatomuksia, jatulintarha, ryssänuuneja, sekä venäläisten tykkipatterin ja kommendantintalon jäänteet Suomen sodan ajalta.
Museoviraston mukaan Skansholmenin sammaloitunut kivivalli liittyy Suuren Pohjan sodan aikaisiin puolustusvarustuksiin. Lisätietoja alueen arkeologisista kohteista voi lukea Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi.
Saarten simpukkamaille syntynyneet jalopuulehdot kuuluvat Natura2000-lehtojensuojeluohjelmaan. Lehdoissa kasvaa pähkinäpensaita, saarnia ja tammia. Saarissa on myös esiintymä karhunlaukkaa, joka on valtakunnallisesti uhanalainen laji.
Samalla käynnillä kannattaa käydä tutustumassa Jungfruholmenin länsirannalla sijaitsevaan kaksoishiidenkirnuun, jota esittelee kätkö Jungfruholmenin hiidenkirnu.