Suomessa kuivattiin 1700-1800 luvuilla runsaasti järviä uuden viljelysmaan toivossa.Usein kuivaus jäi puolitiehen ja järvestä ei saatu juurikaan uutta peltomaata,vaan se jäi vesijättömaaksi.Näin kävi myös Ritvajärvelle,josta muotoutui ajan kuluessa hyvä vesilintualue.Nykyään järvialueen vakioasukkaita ovat joutsenet,hanhet ja kurjet sekä pienemmät vesilinnut ja kahlaajat.Kätkö on järven keskellä olevassa saaressa.Kätköä voi lähestyä monella eri tavalla.Talvella suksilla ja kesällä suokengillä tai ilman kosteikon yli sopivasta paikasta.Järven poikki virtaavaa Ritvaojaa pääsee veneellä tai kanootilla myös kätkön lähelle.