Kuopion matkakeskus ja rautatieasema Multi-cache

Multikätkö joka esittelee Kuopion matkakeskusta ja rautatieasemaa. Kaikille muuttujille ei taida päästä aina mutta lähes kellon ympäri kumminkin. Kannattaa siis tarkastaa rautatieaseman aukioloajat jos olet liikkeellä yöaikaan. Onnea etsintään!

Alkukoordinaateissa on Kukko höyryveturi josta saat ensimmäiset muuttujat.

Vr3 (ennen 1942 O1) eli Kukko on suomalainen järjestelyhöyryveturi. Sen rinnakkaismalli on Pr1 (Paikku). Näissä vetureissa on sama alusta, kattila ja kuljettajansuojus, mutta kupujen asettelu, koneisto sekä pyörästö ovat erilaisia johtuen veturien erilaatuisesta käyttötarkoituksesta. Samoin Vr3-vetureissa oli karja-auran paikalla kummassakin päässä vaihtotyössä tarvittava astinlauta.

Vr3 oli aikanaan suurin ja tehokkain järjestelyveturi Suomessa. Se osoittautui nopeasti onnistuneeksi hankinnaksi. Veturi oli Dr14-veturien tuloon asti tehokkain ja käyttökelpoisin laskumäkiveturi.

Linja-ajossa nopeutta lisättäessä veturi alkoi helposti keikkua pituussuunnassa, koska siinä ei ollut telipyöriä vaan ainoastaan viisi vetopyöräparia. Myös hiili- ja vesitilojen ratapihatyöstä johtuva pieni kapasiteetti aiheutti ongelmia erityisesti siirtoajoissa.

Yleisesti ottaen Kukko oli kuitenkin pidetty veturi. Osa nimestä sanotaan aiheutuneen sen mahtavaäänisistä hiukan normaalia kookkaammista viheltimistä; ne oli tarkoituksella suunniteltu niin, jotta kuuluisivat hyvin laajoilla ratapihoilla, joiden yleinen melutaso saattoi olla hyvinkin korkea. ”Kukon iloinen kiekaisu” oli puolen vuosisadan ajan tuttu ja pidetty ääni laskumäissä ja ratapihoilla.

Veturimallissa kokeiltiin myös halkoturbiinia sodan jälkeen hiilipulan aikana vuonna 1949. Veturiin ei kuitenkaan mahtunut yhtenä päivänä tarvittavaa määrää puita vaan lisää piti hakea jatkuvasti. Sen sijaan hiilipoltolla polttoainetta riitti mainiosti koko päiväksi.

Veturin kyljessä olevasta punaisesta kyltistä saat muuttujat lopulliseen laskukaavaan. A+B+C+D=A

Seuraavaksi mene Kuopion rautatieaseman eteen koordinaatteihin: N 62°53.805 E 27°40.846

Kuopion rautatieasema (lyh. Kuo) on rautatieliikennepaikka Kuopion keskustan pohjoislaidassa, noin 400 metrin päässä Kuopion torilta osoitteessa Asemakatu 1. Sen pohjoispuolella sijaitsee linja-autoasema. Aseman etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 464,6 ratakilometriä. Eteläänpäin mentäessä seuraava henkilöliikennepaikka on Suonenjoki ja pohjoisessa Siilinjärvi. Asemalla on kolme laituriraidetta. Valtaosa matkustajajunista käyttää raidetta yksi. Raiteelta kaksi liikennöi IC 142 Tampereen kautta Helsinkiin, kaksi junaa Ouluun sekä S 701 Kajaaniin. Raide 3 ei ole matkustajajunien käytössä.

Kuopion asema oli alkuaikoinaan Savon radan pohjoinen pääteasema. Ensimmäinen juna saapui kaupunkiin 2. heinäkuuta 1888, ja viralliset avajaiset pidettiin 1. lokakuuta 1889. Kuopioon rakennettiin II luokan asemarakennus, ja asema-alueelta rakennettiin satamarata Maljalahteen Kallaveden rantaan. Rataa ja asema-aluetta rakennettaessa niiden alle jäi useita Kuopion vuoden 1860 asemakaavaan piirrettyjä asuintontteja, mikä esti kaupungin laajenemisen pohjoisen suuntaan yli puolen vuosisadan ajan. Asema-alueelle rakennettiin myös kaksipaikkainen veturitalli, jota laajennettiin lopulta 15-paikkaiseksi. Veturitalliin on rakennettu myös kaksi kahdeksankulmaista vesitornia. Kuopioon sijoitettiin lisäksi veturikonepaja, joka oli toiminnassa vuoteen 2002 saakka. Ratapihan länsipuolelta rakennettiin pistoraide Haapaniemeen, jonne sijoittuivat 1910- ja 1920-luvuilla rullatehdas, saha, mylly ja öljysäiliötä.

Savon rataa jatkettiin Kuopiosta pohjoiseen 1900-luvun vaihteessa, ja Kuopion ja Iisalmen välinen rataosa avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1901. Kuopion alkuperäinen rautatieasema sijaitsi hankalassa paikassa, sillä kaupunkiin saapunut matkustaja joutui kulkemaan yli puoli kilometriä ratavallin pohjoispuolella ennen keskustaan johtanutta alikäytävää. Kuopion asema-alueen uudistaminen aloitettiin 1920-luvulla, mihin liittyi muun muassa matkustaja-aseman siirtäminen noin 900 metriä lännemmäksi ja radan eteläpuolelle. Vuonna 1926 puhkaistiin Puijonkadun alikulku ja vanha Maaherrankadun alikulku uusittiin vuonna 1930. Uuden asemarakennuksen valmistuttua vanha asema jäi tavaraliikenteen käyttöön.

Kuopion aseman itäpuolelta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen sivuraide Kelloniemeen vuonna 1967. Henkilöaseman alikulkukäytävää jatkettiin 1980-luvulla radan pohjoispuolelle, jolloin saatiin suora yhteys rautatieasemalta linja-autoasemalle.

Läheisestä lyhtypylväästä saat muuttujan B.

Nyt siirry vanhan linja-autoaseman läheisyyteen josta saat jälleen muuttujan. Mene siis koordinaatteihin: N 62°53.845  E 27°40.711

Kuopion linja-autoasema on arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelema ja se valmistui vuonna 1959. Arkkitehti on Kuopiossa parhaiten tunnettu Puijon tornista.

Seuraavaksi siirry Kuopion uuden hienon matkakeskuksen eteen tornitalojen juurelle josta saat jälleen muuttujan. Koordinaatteihin: N 62°53.901 E 27°40.879

Rakenteilla oleva, Kuopion uusi matkakeskus on niin sanottu hybridikohde, mikä käsittää matkakeskustoimintojen lisäksi muun muassa liike-, toimisto- ja hoivakotitiloja sekä asuinhuoneistoja. Kyseessä on 47 000 kerros­neliömetrin laajuinen kolmen eri vaiheen rakennushanke, mikä muodostuu kolmesta tornitalosta ja näihin liittyvistä jalka-osista, sekä pysäköintihallista. Jo valmiin A-vaiheen tornitalon korkeus on 16 kerrosta, B-vaiheen tornitalon korkeudeksi tulee 17 kerrosta, ja keväällä 2022 valmistuvan C-vaiheen tornitalon korkeudeksi tulee 15 kerrosta. Juna- ja linja-automatkustajia varten matkakeskukseen tulee aulatila, minne sijoittuu muun muassa kahvila, ravintola, päivittäistavarakauppa sekä odotustiloja. Aulasta tulee olemaan yhteys rautatieasemalle tunnelin kautta. Hybridikohteen lämmitys ja viilennys tapahtuu maalämmöllä ja -viilennyksellä.

Seuraavaksi sukellat matkakeskuksen ja rautatieaseman yhdistävään yhdystunneliin josta saat vielä yhden muuttujan.

Tunnelissa voi olla heikohko GPS-singaali mutta koordinaatit ovat:

N 62°53.839 E 27°40.872

​​