Sysilammella sijaitseva helpohko kätkö vaeltajille ja luonnosta nauttijoille. Kätköpaikka esittelee samalla hieman Sysilammen historiaa.
Sysilammelta löydät kaivon juomakelpoisine vesineen, 3 varaustupaa sekä autiotuvan joka on tarkoitettu vaeltajien käyttöön. Jätäthän rannalla sijaitsevan saunarakennuksen laiturialueineen rauhaan mikäli saunassa on sillä hetkellä käyttäjiä. Sauna ei ole autiosauna eikä näin ollen vapaassa käytössä. Sysilammen pihalla on myös nuotiopaikka jossa on hyvä viettää makkaran/lettujenpaistohetki retkeilyn lomassa (huomioithan mahdollisen metsäpalovaroituksen jolloin tulien teko on luonnollisesti kiellettyä).
Kätkön käsiin saadaksesi voi olla että joudut käyttämään hieman apuja ylettyäksesi siihen etenkin jos et ole pitkä, mutta kätkön lähiympäristössä on todennäköisesti tähän apuja minkä päälle voit tarvittaessa kiivetä. :) Palautathan kätkön takaisin niin ettei se osu jästien silmiin.
Mikäli olet liikenteessä myöhään illalla tai aikaisin aamulla, vältäthän turhaa meteliä alueella jotta mahdolliset vaeltajat ja alueella yöpyvät saavat levätä rauhassa vaelluksen lomassa. Tallirakennuksessa yöpymistä ei varsinaisesti suositella, mutta toisinaan tallissa on yöpyjiä tästä huolimatta. (Oven haasta voi päätellä onko tallissa ketään sillä hetkellä.) Tallirakennuksessa olevat metalliset sängyt ja patjat ovat peräisin vanhasta tuvasta joka purettiin muutama vuosi sitten ja niiden käyttöä ei suositella vanhassa rakennuksessa olleen sisäilmaongelmien vuoksi.
Sysilammen hevoset
• Sysilammen historia ulottuu savotta-aikoihin jolloin Sysilampi oli Koirasalmen tapaan savottahommissa olevien miesten tukikohta. Sekä Sysilammen että Koirasalmen tukikohta on rakennettu 1950-luvulla. Noista ajoista muistona Sysilammella on jäljellä enää vain vuonna 1955-rakennetut hirsinen saunarakennus sekä vanha hevostalli. Tarkkaa määrää tallissa yöpyneistä hevosista on nykyisin vaikea arvioida, mutta rakennus on melko kookas joten voisi hyvin kuvitella talliin mahtuneen noin kymmenkunta hevosta aikanaan. Tähän viittaisi myös tukipuiden asettelu rakennuksen sisällä. Itse tallirakennus on hieman kärsinyt vuosien saatossa, mutta antaa silti katsauksen hevosten oloihin työpäivän päätteeksi. Valitettavasti täällä aikanaan kovan työpanoksen antaneista hevosista ei löytynyt juurikaan mitään tietoa kerrottavaksi tämän kätkön yhteyteen, mutta todennäköisesti käytössä ovat olleet tuolloin suomenhevoset joita suosittiin raskaissa työtaakoissa jo ennen sotia.
• Savotta-aika Salamajärven kansallispuistossa alkoi 1800-luvulla mutta sopivaa sahatukeiksi löytyvää puutavaraa ei alueella ollut järin paljoa, sillä aiemmin alueella ollut tervanpoltto ja puiden koloaminen oli tuhonnut useimmat sahatavaraksi kelvanneet puut. 1900-luvulla vaatimus sahatukeiksi kelpaavista puista muuttui ja näin ollen aiemmin kelpaamattomat puut kelpasivatkin nyt sahateollisuudelle. Savottahommia tehtiin vielä pitkälle 1900-luvun puolivälin ylikin, kunnes se pikkuhiljaa hiipui ja alue jäi hetkiseksi hiljaiseloon ennen kuin puisto perustettiin vuonna 1982.
• Sysilammen kautta kiertää myös alueen pisin rengasreitti, 58 kilometrin mittainen Hirvaan kierros. Moni reittiä vaeltanut pysähtyykin Sysilammella yöpymään tai pitämään taukoa joko vaelluksen alkuvaiheessa tai sen loppuvaiheessa. Matkaan Sysilammelta Koirasalmelle kertyy kymmenisen kilometriä vaeltaen, tai 12km hiekkatietä pitkin kulkien.
• Sysilampi sijaitsee luonnonsuojelualueella Salamajärven kansallispuistossa ja on yksi sen suosituimmista taukopaikoista. Sysilammen pihapiirissä kulkeminen on sallittua, mutta pihapiirissä sijaitsevat myös maksulliset vuokratuvat (2 isompaa lähempänä tallirakennusta ja 1 pieni autiotuvan yhteydessä) joten annathan niissä majoittujille rauhan. Poluilla Sysilammen ympäristössä kulkeminen on sallittua ympäri vuoden, mutta joillakin osuuksilla on polultapoistumiskielto kesäaikaan eläinten pesimärauhan varmistamiseksi.
Lisää tietoa ja ohjeita Salamajärven kansallispuistossa liikkumiseen löydät osoitteesta https://www.luontoon.fi/salamajarvi josta löydät myös alueen karttoja ja lisää tietoa Salamajärven historiasta ja nykyisistä käyttömahdollisuuksista.