Kari Siikanen on toivakkalainen pärekattojen tekijä. Siikanen itse kertoo, että häntä tituleerataan pääkaupunkiseudulla päreukoksi.
Siikanen oli aiemmin maatalousyrittäjä vaimonsa Irman kanssa. Kun Suomi liittyyi EY:hyn, kävi eläintenpito maaseudulla kannattamattomaksi. Siikanen päätti kokeilla, tulisiko ansainto pärekattojen tekemisestä. Ja kyllä leipää on riittänyt Siikasen perheessä pelkästään pärekattoja tekemällä viimeiset kymmenen vuotta. Siikasella on päretöistä kokemusta kolmenkymmenen vuoden ajalta.
Päretöiden tekeminen on ammatti, jota ei opeteta missään oppilaitoksessa. Siikanen jakaakin oppejaan nyt omille pojilleen, jotta taito siirtyisi myös nuoremmille.
Siikanen aloittaa päreiden valmistuksen jo talvella etsimällä sopivat sitkeät ja tiukkasyiset puut.
” Kuusi- tai mäntypäreeseen puun pitää olla talvella kaadettu. Kun talvella kaadetaan, puun solukko on täynnä pihkaa. Sellainen puu kestää. Kesällä kun kaadetaan, pihka on puun juuressa ja solukko täyttyy sokerista ja kasvunesteistä”, kertoo Siikanen.
Kari Siikanen kaataa päreisiin käytettävän puun joko omasta metsästään tai sitten hän hankkii materiaalin hyväksi havaitsemaltaan toimittajalta. Sitkeät ja tiukkasyiset pärepuut kuoritaan keväällä ja laitetaan likoon lämpenemään ja edelleen sitkistymään. Päreen höyläys on varsinainen taitolaji: höyläri pyörittelee puuta ja etsii sopivaa kanttia, josta päre irtoaa.
Katolle laitetaan ensin harva aluslaudoitus. Päreet asetellaan samaan tasoon ns. riialaudan avulla, jota nostetaan viisi tuumaa kerrallaan ylöspäin. Näin päreestä peittyy kolmannes ja saadaan kestävä kolminkertainen pärekatto. Päreet merkitään kastamalla yläpää esim. punamultaan, jolloin ne on helppo latoa samoin päin. Päreiden naulaaminen on täysin käsityötä pienellä vasaralla. Naulain lyö päreet liian tiukkaan. Noin 40-neliön katon tekeminen kestää päivän.
Siikasen suurimmat työmaat ovat pääosin Etelä-Suomessa. Hän on tehnyt pärekattoja mm. Helsingin Seurasaaressa ja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa. Suurin työmaa vuonna 2016 oli presidentti P.E.Svinhufvudin kotimuseon rakennukset Luumäen Kotkaniemessä, jossa Siikaset tekivät pärekattoja yhteensä 700 neliömetriä.
Kari Siikasen käsityötaidot eivät rajoitu pelkästään pärekattojen tekoon. Häneltä syntyvät myös tuohi-, paanu- ja lautakatot ja päre- ja paanuseinät. Lisäksi taitoa löytyy myös särentä- ja riukuaitojen tekoon. Samoin hänen käsissään syntyvät tervalepästä, punahongasta tai vaikkapa visakoivusta pienemmät työt kuten kehdot, kapiokirstut tai puiset kellot.
Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-9198509
Vastaa alla oleviin kysymyksiin, niin saat koordinaatit kätkölle. Kaikki vastaukset löytyvät yllä olevasta tekstistä.
Koordinaatit ovat muotoa 62 04.ABC 026 15.DEF
A. Kari Siikanen on
pärekattojen tekijä 2
peltikattojen tekijä 1
B. Siikanen on entinen
maanviljelijä 1
maalari 7
C. Päreet tehdään
metallista 1
puusta 6
D. Päreen höyläys on
täysin automaattista 5
osittain käsityötä 8
E. Päreet naulataan
naulaimella 2
käsin vasaralla 1
F. Pärekattoja on esim.
Eduskuntatalossa 1
Seurasaaressa 5
Tämä kätkö kuuluu sarjaan, jossa esitellään Toivakassa syntyneitä, asuneita tai parhaillaan asuvia taiteilijoita, kirjailijoita ja kädentaitajia. Mysteerit ovat helppoja. Kaikki vastaukset löytyvät kuvauksista. Sarjan purkit on sijoitettu vanhan Kangasniementien varteen. Jokaisen purkin kohdalla on parkkipaikka ainakin kesällä. Talvella voit joutua jättämään auton vähän kauemmas auraustilanteesta riippuen. Ota muu tiellä liikkuva liikenne huomioon ja pysäköi vain turvallisesti. Kätkö on pet-putkilo, jossa logivihko. Oma kynä mukaan.
You can validate your puzzle solution with certitude.