Kätkö esittelee Hevoskarista löytyvän jatulintarhan. Paikka voi olla hieman hankala huomata, koska se on ajan myötä päässyt sammaloitumaan. Jatulintarhassa kävely on siis suotavaa, jotta se ei häviäsi kokonaan maastoon :) Lumen aikaan paikkaa ei varmastikkaan erota. Kätkön läheisyydessä myös hieno pirunpelto johon ajan saatossa ovat ihmiset kasanneet kiviä. Liikuthan varoen! Kätkö on talvi löydettävä mutta on ehdottoman tärkeää seurata ulkomeren jäätilannetta, jos aikoo talvella kätkölle. Suositeltavinta hakea kesällä, jolloin luonto ei ole lumen peitossa. Kätkö sijaitsee luonnonsuojelualueella ja sille on lupa metsähallitukselta. Lisätietoa Rahjan saaristosta: http://luontoon.fi/rahja

Jatulintarha:

Jatulintarha on kivien reunustama polku, labyrintti, joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle. Tyypillinen jatulintarha on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Jatulintarhoja löytyy eri puolilta Pohjois-Eurooppaa, ja suurin osa niistä löytyy Suomesta.

Vanhimpia jatulintarhoja on arveltu jopa pronssikautisiksi. Useimmat niistä ovat kuitenkin historiallisella ajalla tehtyjä, tuoreimmat mahdollisesti vasta 1900-luvulta.

Etymologia

Suomenkielinen nimitys ”jatulintarha” on peräisin Kemin seudulta. Jatuli tarkoittaa jättiläistä, joiden uskottiin asuneen pohjoisessa ennen saamelaisten tuloa. Kansanperinteessä jatulintarhoja on kutsuttu monella muullakin nimellä, kuten Laiskan-Jaakon rinki, Pietarin leikki ja Jerusalem.

Piirteitä

Suurin osa jatulintarhoista on halkaisijaltaan 8–11 metriä, mutta niiden halkaisijat voivat vaihdella muutamasta metristä yli 20 metriin.

Jatulintarhoja on kolmen mallisia. Ristikeskustaisen jatulintarhan kuvio rakentuu ristin ympärille. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi reittiä sokkelon suulta keskelle. Spiraalinmuotoinen jatulintarha on yksinkertainen spiraali. Näistä tyypeistä ilmeisesti nuorimpia ovat spiraalinmuotoiset jatulintarhat.

Historia

Suurin osa jatulintarhoista on rakennettu vasta historiallisella ajalla, vaikka osaa niistä onkin epäilty jopa pronssikautisiksi. Uusimmat jatulintarhat on rakennettu ehkä vasta 1900-luvulla.

Suomalaisille jatulintarhat ovat olleet tärkeitä viimeistään keskiajalla, ja niiden kuvia on maalattu 1400-luvulla kivikirkkojen seinille muiden suojelevien symbolien joukkoon luultavasti torjumaan pahaa.

Jatulintarhoja on saatettu rakentaa monesta syystä. Merimiehet ja kalastajat ovat ehkä rakentaneet niitä ajankulukseen tai tuomaan suotuisia ilmoja. Jatulintarhojen on myös arveltu liittyneen hedelmällisyysriitteihin tai kertoneen alueen omistuksesta. Jatulintarhoja on myös käytetty erilaisissa leikeissä: esimerkiksi Suomen ruotsinkielisillä alueilla on kerrottu leikityn leikkiä, jossa kylän nuoret miehet ovat yrittäneet saada labyrintin keskellä seisseen neidon ulos jatulintarhasta.

Esiintyminen

Jatulintarhoja on ympäri Eurooppaa: Skandinaviassa, Kuolan niemimaalla, Vienanmerellä, Virossa, Saksassa, Englannissa ja Islannissa, mutta Suomessa niitä on eniten. Suomen noin kahdestasadasta jatulintarhasta lähes kaikki sijaitsevat rannikolla, monet Perämeren rannikolla mutta myös Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Lähde: Jatulintarha. Wikipedia. Viitattu 13.7.2021 https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatulintarha