Jatkosodan aikana Kuusamon alueelle oli sijoitettuna Saksan XVIII Vuoristoarmeijakunnan (saks. XXXVI. Gebirgs-Armeekorps) sotilaita. Joukkojen määrä oli suurimmillaan 2000-3000 miehen välillä. Kuusamon kirkonkylälle kohosikin vuosina 1942-1943 parakkikyliä, työsiirtoloita ja myös sotasairaala. Maastossa toimi enimmäkseen reservin ja huollon joukkoja. Kätkö on yhden alueen parhaiten säilyneen taisteluhaudan komentokorsun vierellä. Kätkön lähialueella on nähtävissäpaljon lisää jälkiä asemapaikoista, konekivääripesäkkeistä, ajoneuvovarikosta ja saattaapa tarkkasilmäinen huomata lammen rannalla olleen saunankin perustukset.
Kätkö on löydettävissä ympäri vuoden, mutta talvella lumitilanne saattaa hankaloittaa kätkölle pääsyä. Auton pystyy jättämään joko vanhan Vitostien varteen tai Ahavanlammen vierestä alkavan metsätien alkuun.