HUOM! PALAUTA KÄTKÖ SAMAAN PAIKKAAN MISTÄ SEN LÖYDÄT. PAIKKA ON SUUNNITELTU SEN MUKAAN, ETTÄ SE EI PÄÄSE PEITTYMÄÄN LUMEEN JA D ARVO PYSYY YKKÖSENÄ.
Olet nyt saapunut paikkaan jossa vielä syksyyn 2019 asti oli rautatie. Radan käyttö tosin oli loppunut jo paljon aikaisemmin ja kyseessä olivat teollisuusraiteet. Ensimmäiset raiteet tällä paikalla otettiin käyttöön jo vuonna 1892 ja ne toimivat vuoteen 1907 asti. Kyseessä olivat Wilhelm Fredrik von Nottbeckin rakennuttama kapearaiteinen rautatie. Radan leveys oli 750 mm. ja veturina toimi Saksasta ostettu höyryveturi. Oletetaan, että pienen aikaa rata toimi ainoastaan kartanon sisäisessä käytössä, sillä Tampere-Pori rata otettiin väliaikaiseen käyttöön Tampereen ja Nokian välillä 1.10.1893. Tuolloin oli valmistunut kyseiseen rataan myös pistoraide suunnilleen niille paikkeille, johon vuonna 1927 rakennettiin Lielahden rautatieasema. Pistoraiteelle ajaneesta junasta lastattiin tavaraa kartanon junaan ja päinvastoin.
Kapearaiteisella radalla oli pituutta noin 7 km ja se on kulkenut suunnilleen tältä kohdin missä nyt seisot kätköä hakiessasi ja josta viimeisenä tässä kulkenut ratakin on mennyt. Rata jatkui silloiselle kartanon päärakennukselle. Tuolta rataosuudelta lähti kaksi haaraa länttä kohti, joista toinen johti Lielahden harjun (Epilänharju) kupeessa olleelle hiekkakuopalle ja toisen linja noudatteli suunnilleen nykyisen Harjuntaustan ja Turvesuonkadun linjaa päätyen silloiselle Isosuolle. Suolta kuljetettiin turvetta pelloille tai karjalle kuivikkeiksi. Kartanon rakennuksen itäpuolella sijaitsi veturitalli. Tallilta, navetan pohjoispuolelta lähti rata, joka haaraantui kahtia. Toinen haaroista jatkoi nykyisen nykyisen Tehdaskartanontie 10:ssä sijaitsevat yrityksen kohdalta jatkuen Teivaalantien pohjoispuolta silloisille puimala- ja latorakennuksille joiden välistä rata kulki ja kaartui tämän jälkeen Teivaalantien eteläpuolelle jatkaen Possilan rakennusten takaa suunnilleen nykyisen Teivaalantie 46 kohdalle. Sama lähde tosin antaa päättymispaikan osoitteeksi tuon, mutta kartalla rata jatkuu hieman pohjoisemmaksi. Vuoden 1909 kartassa rataa ei enää tuolla kohtaa näy. Toinen haaroista kulki Rientolankatua, jossa se haarautui jälleen lähellä nykyisten Rientolankadun ja Possilankadun kulmaa. Toinen haara johti Kukkolan tilalle Tarhurinkadun suuntaisesti. Toinen jatkoi Possilankatua, josta se otti suunnan nykyisten Pohtolankatu 53–57 kerrostalojen länsipuolelle. Sieltä se jatkoi kohti Ryydynkatua ja Ryydynkatua Pohtosillalle, jota pitkin Leppästentielle asti, josta edelleen Rajalaan, joka myöhemmin on tunnettu myös nimellä Honkasalon tila.
Vuoden 1904 Lielahden kartanon omistajuuden vaihduttua, toimi kapearaiteinen myös huvittelutarkoituksissa. Uusi omistaja K.J. Dahlström nimittäin nautti kovin itsensä ajeluttamisesta kapearaiteisella pikkupässillä. Veturin perään oli laitettu paremman luokat vaunut, joissa penkit olivat vastakkain, jotta saatettiin käydä ajelun aikana keskustelua.
Lielahden radan tarina ei kuitenkaan lopu tähän. Vaikka kapearaiteinen purettiin ja jäi historiankirjoihin, uutta, normaalilevyistä rataa alkoi syntyä jo vuoteen 1915 mennessä jolloin sellutehtaalle kulki kilometrin pituinen pistorata. 1920–1930-luvulla rataa rakennettiin lisää ja se kulki aina Niemen sahalle asti. Jo vuoden 1921 vanhoissa kartoissa näkyy rata sahalle asti. Sellutehtaalle johtanut rata noudatteli vanhan kapearaiteisen linjaa sellutehtaan ratapihalle asti, kuten myös Niemen sahalle johtaneesta radasta haarautunut rataosuus, joka noudatteli Teivaanlantien linjausta ja ulottui nykyisen Tehdaskartanontie 10:lle asti. Kyseisestä radasta on vielä pieni pätkä jäljellä, jonka voit nähdä aidan takaa. Sahalle johtanut rataosuus kaarsi tehtaan ohi lännen puolelta kulkien reittiä, joka vastaisi nykyään tietä Pyrollin tehtaalle johtava tie, Suorakulmantie, Ollinojanraitti ja siitä aina entisen Niemen sahan alueelle asti läheltä rantaa. Tehtaan eteläpuolella sijaitsi ratapiha, jonka jäänteet ovat vuosien saatossa kadonneet, kun sitä on pidetty puutavaran varastokenttänä. 1930-luvulla tehdasradan varteen rakentuivat tiilinen varastorakennus, sekä veturitalli ”Ronttila”. Ensin mainittu on purettu, mutta jälkimmäinen on edelleen paikallaan aidan takana.
Oletettavasti rataosuus sellutehtaalta Niemen sahalle on purettu pian vuoden 1967 jälkeen jolloin sahan toiminta loppui. Eräs sahalla kesätöissä vuonna 1965 toiminut henkilö kertoi vielä tuolloin lastatun junaan tavaraa joiden suuntana oli Rauman satama. Joidenkin tietolähteiden mukaan kuljetus olisi siirtynyt junilta rekoille 60-luvun taitteessa ja radan vain rapistuneen tämän jälkeen, mutta kuvamateriaalia juniste tehdasalueella näkyy vielä myöhemminkin. Tehdasalueella kulki myös oma kapearaiteisen verkosto jolla kulki pieniä vaunuja, joita käytettiin puiden kuljetukseen. Loputkin radasta purettiin 2019. Vanhaa ratalinjaa seuraileva kevyenliikenteen väylä hiedanrantaan valmistui vuoden 2020 lopussa. Olet nyt juurikin sillä paikalla.