Tämä paikka kuuluu Ypäjänkylän historiaan ja sillä ansaitsee kätkön. Monen ypäjäläisen olen kuullut tietävän paikan olemassa olon, mutta sijainti on hukassa.
Matka kätkölle ei ole mukava, mutta ei varsinaisesti ole mikään patikkaretkikään. Valmiita reittejä ei ole ja itse lähestyn ampumarataa Vahteristontien suunnalta, kulkien Kolinsuon laitamilla ja Tuulivoimala numero 4:n luota lähtee myös vanha ajoura, josta kuuleman mukaan on aikoinaan mennyt tie ampumaradalle. Kaukaistenmäestä näyttää reitti kartalla lyhyimmältä, mutta sitä en suosittele. Kaukaistenmäessä on vanha kaatopaikka ja Kolinsuon ojat ovat aikamoinen esterata. Kannattaakin tutustua maastokarttaan, ennenkuin lähtee kätkölle rämpimään.
Alkuhistoriasta en ole varma, mutta ilmeisesti paikallinen suojeluskunta on rakentanut paikan armeijalle ampumaharjoituksia varten. Itse ampumamaja sijaitsi keskeltä suota ja se on siirretty muualle, jäljellä on "bunkkeri", josta nostettiin maalitauluja.
*Edit 22.5.2022: sain käsiini kirjan Vapautemme vaalijat ja siinä kerrotaan näin:
Suojeluskunnalle saatiin 1922 vaatimaton ampumarata erään kauppiaan niittymailta lähelle rautatieasemaa. Se kuitenkin aiheutti äänihäiriöitä ja vaaraa ulkopuolisille. Vuoden 1929 kokouksessa ehdotettiin uuden ampumaradan paikkaa Kolinsuolle ja tämä toteutui talkoovoimin vuonna 1932. Kallion eteen rakennetussa näyttösuojassa oli kahdeksalle miehelle tilaa nostaa maalitauluja. Radan nimeksi tuli Koliseva ja tietä sinne ei tuolloin tehty, vaan sinne johti silloinkin polku.*
Bunkkerin seiniin on eri aikakausien nuoriso piirrellyt puumerkkejään ja kukaan ei tiedä miksi bunkkerin läheisyydessä on ortodoksiristi. Se oli alunperin puinen ja siinä luki "Tässä lepää Rekku", puisen lahottua joku tuntematon on korvannut sen rosterisella ja kirjoittanut siihen saman tekstin, joka nyt on jo kulunut pois.
Kirja Eloa Ypäjänkylässä kertoo, että tanssikiellon aikaan ampumamajalla järjestettiin laittomia tansseja. Pimeään aikaan tanssittiin karbidilampun valossa ja joku piti vahtia poliisien varalta. Tiettävästi näitä nurkkatansseja ei koskaan virkavalta keskeyttänyt, vaikka pikku pojat yrittivät välillä tanssijoita säikytellä. Joskus harvoin oli haitarin soittaja vastaamassa musiikista, mutta useimmin oli tyydyttävä veivigrammariin ja pariin levyyn.
Kätkö on talviseen aikaan löydettävissä, mutta lumiseen aikaan matka sinne on normaalia työläämpi.
Bunkkerin sisälle jokainen menee omalla vastuulla.
Kätkössä on lyijykynä ja teroitin, kynää ei tarvitse pussittaa😊 kiitos!