Rakuunamäki on vanhaa kasarmialuetta Lappeenrannan keskikaupugin kyljessä. Armeijan poistuessa mäeltä on sinne syntynyt tilaa siviiliväestön kodeille ja toimistoille. Alueelle on jäänyt muutamia muistomerkkejä tykistön olemassa olosta kaupungissa.
Tykistökoulun tykki-muistomerkki sijaitsee Lappeenrannan Rakuunamäellä Tykkitien varressa, Maasotakoulun entisen esikuntarakennuksen vieressä niin sanotussa Vilho Petter Nenosen puistossa. Kyseessä on Suomen Tykistökoulun upseerikurssien 1918 - 1919 muistomerkki. Alkuperäinen muistomerkki pystytettiin vuonna 1963. Silloin paikalle tuotu tykki tuli niin huonokuntoiseksi, että se piti poistaa 2010-luvun puolessa välissä. Paikalle etsittiin pitkään uutta tykkiä. Mallia 155K7 (1877) oleva tykki löytyi viimein Sotamuseon varastoista. Tykki deaktivoitiin ja maalattiin. Se asennettiin paikalleen joulukuun alussa 2019.
Tykistökoulun muistomerkki maaliskuussa 2020
Itsenäisen Suomen tykistökoulutuksen historia alkaa 7.2.1918, kun everstiluutnantti Vilho Nenosen esittämä ja kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheimin hyväksymä Pietarsaaren tykistökoulu aloittaa toimintansa. Perustamisen katsotaan tapahtuneen päivänä, jolloin päämaja julkaisi kehotuksen ylioppilaille ja teknillisen koulutuksen saaneille ilmoittautua tykistöön. Ruotsalainen kreivi Adolf Hamilton saapui Pietarsaareen käynnistämään tykistökoulun järjestelmällisen toiminnan.
Pietarsaaresta Tykistökoulu siirtyi sisällisodan aikaan Tampereelle, heti sen valtaamisen jälkeen 6.4.1918. Koulu ei ollut pitkään Tampereella, vaan siirtyi Lappeenrantaan jo toukokuussa 1918. Lappeenrannassa koulu sai ensimmäisen suomalaisen johtajansa, kun jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg nimitettiin tehtävään 12.7.1918. Samassa yhteydessä koulun nimi muutettiin Suomen Tykistökouluksi (S.T.K), joka lakkautettiin kuitenkin jo lokakuussa Senaatin sota-asiaintoimikunnan päätöksellä.
Vuodesta 1919 aina talvisodan syttymiseen saakka kenttätykistön upseereita koulutettiin Tykistöupseerien täydennyskursseilla 1919-1920, Tykistöupseerien Ampumakoulussa 1920-1922, Tykistön Ampumakoulukurssilla 1922-1926 ja lopulta Kenttätykistön Ampumakoulussa 1926-1939. Ampumakoulu ei ollut puolustusvoimien virallinen organisaatio, vaikka sille varat osoitettiinkin kurssien järjestämiseen. Kurssien pitopaikat vaihtelivat. Ampumaleirejä järjestettiin Perkjärven ampuma-alueella, joka sijaitsi ennen toista maailmansotaa Karjalankannaksella Suomelle kuuluneen Uudenkirkon kunnan Kaukjärvellä. Ampuma-alue oli lähellä Muolaan kunnan puolella sijainnutta Perkjärven asemakylää. Perkjärven ampuma-alueella oli pysyvän ampuma-alueen lisäksi ennen talvisotaa Suomen puolustusvoimien kenttätykistön säännöllinen sotaharjoitusleiri eli Perkjärven tykistöleiri.
Ennen talvisotaa tykistön tarkastajaksi nimitetty kenraalimajuri Svanström esitti tarpeen erillisen Tykistökoulun perustamiseksi Helsinkiin tai Santahaminaan mutta sota keskeytti suunnittelun. Välirauhan aikana Svaströmin suunnitelmat kävivät toteen, ja Tykistökoulu perustettiin Uudenmaan kasarmille Helsinkiin 3.2.1941. Aliupseerilinja sijoitettiin Hyrylään. Jatkosota keskeytti toiminnan kuitenkin varsin pian.
Hyökkäysvaiheen päätyttyä syntyi kenttäarmeijassa tarve henkilöstön kouluttamiseksi. Tykistön Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Vaasassa 6.8.1942. Lähinnä patteristoupseerien ja patterien päälliköiden ampumateknisen ja taktisen taidon kehittämiseksi perustettiin Suvi-Kumsa -nimiseen kylään Tykistön Ampumakoulu. Koulun toiminta keskeytettiin 11.6.1944 Neuvostoliiton käynnistettyä suurhyökkäyksensä.
Tykistökoulu perustettiin uudestaan 1.12.1944. Sijoituspaikaksi tuli jälleen Uudenmaan kasarmi Helsingissä aliupseerilinjan jäädessä alkuvaiheessa edelleen Vaasaan, josta se siirrettiin Lappeenrantaan ja edelleen marraskuussa 1948 Hyrylään. Koulu toimi kahdella paikkakunnalla aina vuoteen 1960, jolloin se siirrettiin Santahaminaan.
Jo vuonna 1962 alkoivat keskustelut Tykistökoulun sijoittamisesta toisaalle, eli Niinisaloon. Vuonna 1966 tehtyjen päätösten perusteella Tykistökoulu päätettiin jakaa kahtia Kenttätykistökouluun ja Rannikkotykistökouluun. Vuonna 1969 syyskuun alussa aloittivat toimintansa itsenäisinä laitoksina Tykistökoulu Niinisalossa ja Rannikkotykistökoulu (RtK) Santahaminassa. Tykistökoulun viralliset avajaiset uusissa tiloissaan pidettiin 19.9.1969.
Tammikuussa 2015 Tykistökoulu siirtyi Tykistöprikaatin joukkoyksiköstä Maasotakoulun Koulutuskeskuksen alaisuuteen, mutta jatkoi toimintaansa Niinisalossa.
Rakuunamäellä sijaitsee myös siellä toimineiden kenttätykistörykmenttien muistokiviä ja -tykki. Nämä ovat hyvin lähellä tykistökoulun muistomerkkiä.
Rakuunamäen kenttätykistörykmenttien muistokivi
Rakuunamäen kenttätykistörykmenttien muistotykki
Karjalan tykistörykmentin perinnejoukko-osaston, Kenttätykistörykmentti 2:n, komentaja majuri Gabriel af Forselles antoi Lappeenrannassa 3. päivä marraskuuta 1918 päiväkäskyn, millä käskettiin patteriston perustaminen. Tästä alkoi Karjalan Tykistörykmentin perinnejoukko-osastojen ja sitä kautta rykmentin historia suomalaisena tykistöjoukkona. Kenttätykistörykmentti 2 siirtyi jo perustamista seuraavana vuonna Lappeenrannasta Viipuriin, toimien siellä talvisotaan saakka. Talvisodan syttyessä rykmentti perusti suojajoukkopatteriston. Sotien aikaan patteriston nimi muuttui monta kertaa. Jatkosodassa patteristo kuului pääasiallisesti 10. divisioonan tykistöön 1/KTR 9 nimisenä, osallistuen mm. 1944 Valkeasaaren armottomiin taisteluihin. Rauhan tultua patteristosta perustettiin Lappeenrantaan Kenttätykistörykmentti 3, jonka nimi muutettiin 1957 Karjalan Tykistörykmentiksi. Lappeenrannasta rykmentti siirtyi Vekaranjärvelle kolmessa osassa vuosien 1973 ja 1980 välisenä aikana. Vuoden 1990 alussa rykmentti liitettiin joukkoyksikkönä Karjalan Prikaatiin.
Maasotakoulu vastasi ennen Rakuunamäen perinnetykeistä sekä muistomerkeistä. Vuonna 2018 Rakuunamäen muistomerkit luovutettiin Lappeenrannan kaupungin hallintaan ja kunnossapitoon. Muistomerkit ovat kuitenkin edelleen Sotamuseon (Puolustusvoimien) omaisuutta.
Kätkö on toteutettu multikätkönä saturaatiosäännösten vuoksi. Loppupurkki on kuitenkin melko lähellä Rakuunamäkeä, sotilaallisissa maisemissa.
Boguskoordinaateista löytyy tykistörykmenttien muistotykki. Tykin putken päällä on tekstiä ja numeroita. Takaapäin katsottaessa ylimmällä rivillä on teksti COPMOBO, toisella rivillä numerosarja 1919. Kolmas rivi alkaa №-merkillä ja sitä seuraa nelinumeroinen numerosarja. Olkoon tämä numerosarja ABCD. Loppupurkki löytyy seuraavista koordinaateista:
61º 03. A, [A-D], A
28º 10. C, [A+B+C], [C + C + C]
Laatetaan tähän vielä chekkeri, jolla jokainen voi varmistaa tulkintansa. Kätkön käsiin saamiseksi tarvitsee jonkinlaista jatkopätkää.
