Hobitti, eli matka sinne ja takaisin - Yksinäinen vuori
Kolossa maan sisällä asui hobitti. Tämän nimenomaisen hobitin nimi oli Bilbo Reppuli. Hänen kolonsa, Repunpää, oli mukava ja kodikas ja sijaitsi Hobittilan kylän laidalla. Kuten ehkä tiedättekin, hobitit ovat pienikokoinen, hauskanpulskea kansa, siinä puolet meidän pituudestamme. He pitävät kovasti ruuasta ja oluesta eivätkä ollenkaan seikkailuista.
Tämä seikkailu kuitenkin kohtasi Bilbon, kun velho Gandalf ilmestyi hänen ovelleen kolmentoista kääpiön seurassa. Kääpiöiden johtaja, Thorin Tammikilpi, oli lähtenyt seurueineen matkaan saadakseen takaisin aarteen, joka oli varastettu hänen suvultaan vuosikausia aikasemmin. Aarre oli Yksinäisen Vuoren uumenissa olevassa luolassa ja sitä vartoi hurja lohikäärme nimeltä Smaug.
Kääpiöt suunnitelivat tunkeutuvansa luolaan vuoren kyljessä olevan salakäytävän kautta, jonka jälkeen heidän palkkaaman voro varasti niin suuren osan aarretta kuin pystyisi. Bilbosta tämä kuulosti melko epämiellyttävästi seikkailulta. Kääpiöiden mielestä Bilbo taas ei vaikuttanut ollenkaan sellaiselta hahmolta, joka sopisi voroksi. Silti Gandalf vain nauroi ja hymyili, ja yhtäkkiä tämä omituinen joukkio olikin lähdössä matkaan Bilbon vastalauseista huolimatta!
Seikkailu alkoi pikimmiten, kun Bilbo ja kääpiöt joutuivat kolmen peikon vangeiksi. Gandalf huijasi peikot riitelemään keskenään aamunkoittoon asti, jolloin ne muuttuivat auringonsäteistä kiveksi. Seuraavaksi seurue saapui Rivendellin laaksoon haltioiden Viimeiseen Kotoon, jossa he tapasivat ruhtinas Elrondin. Kuultuaan hänetlä neuvoja matkalaiset jatkoivat vaellustansa Sumuvuoria kohti, joiden luolastoissa he törmäsivät hiisiin, jotka ajoivat heidät syvemmälle kohti vuoren sydäntä. Gandalf saapui taas apuun, mutta Bilbo eksyi tovereistaan pimeisiin tunneleihin.
Pimeässä hapuillessaan Bilbon tielle sattui kaksi tapahtumaa, jotka muuttivat koko hänen loppuelämänsä. Ensimmäiseksi hän löysi tavallisennäköisen kultasormuksen ja sitten tapasi oudon kalansilmäisen olennon nimeltä Klonkku. Olio houkutteli Bilbon vaaralliseen arvoitusleikkiin, jonka Bilbo kuitenkin voitti, ja hobitti onnistui pakenemaan laittmalla sormuksen sormeensa - se nimittäin muuttaa kantajansa näkymättömäksi, mikä kertoo sen mahdista ja tulevasta kohtalosta.
Seurueen vihdoin kokoonnuttua jälleen Bilbo ja kääpiöt jatkoivat matkaansa. Heidän kintereillään oli kuitenkin hiisien armeija hukkaratsuineen, joilta seurue pelastui nipin napin suurten kotkien ansiosta, jotka kantoivat heidät turvaan. Gandalf opasti seurueen sieltä Beornin talolle. Beorn oli eriskummallinen, yksin metsässä asustava jätti, jonka mailla asui eriskummallisia eläimiä.
Sieltä matka jatkui Synkmetsään. Gandalf jätti seurueen jälleen, kieltäen matkaajia ankarasti poikkeamasta metsän halki kulkevalta polulta. He eivät tietenkään totelleet ja saivat kimppuunsa jättiläishämähäkit ja jäivät jälleen kerran puuhaltioiden vangiksi. Bilbon järjestettyä jälleen uskaliaan paon seurue piiloutui tynnyreihin ja kellui jokea pitkin ihmisten asuttamaan Järvikaupunkiin, jonka lähettyvillä olevan Yksinäisen Vuoren uumenissa lohikäärme Smaug nukkui aarrekasansa päällä.
Lopulta matkamiehet saapuivat Yksinäiselle Vuorelle ja löysivät GAndalfin vihjaaman salaoven. Bilbo hiipi luolaan ja carasti suuren kultaisen maljan uinuvan lohikäärmeen alta, vaan pian sen jälkeen Smaug havahtui! Lohikäärme oli raivoissaan huomattuaan aarteidensa varkauden ja kolusi koko vuoren läpikotaisin löytääkseen vorot. Löydettyään kääpiöiden ponit, se oletti järveläisten olevan syypäitä, mutta samalla Bilbo huomasi sen rinnan suomuisessa panssarissa olevan heikon kohdan. Smaug hyökkäsi hirmuisesti tulta hönkien järvikaupungin kimppuun, mutta Bilbon tietojen avulla jousimies Bard onnistui surmaamaan sen mustalla nuolellaan.
Sen myötä Järvikaupungin ihmiset ja Synkmetsän haltia marssivat armeijoineen Yksinäiselle Vuorelle vaatien omaa osaansa lohikäärmeen aarteesta. Thorinille tärkein kuitenkin oli vain sukunsa perintökalleus Arkkikivi. Yrittäen neuvotella rauhaa osapuolien välille Bilbo hiipi luolasta vieden Arkkikiven mukanaan Järvikaupunkiin, mutta se sai Thorinin raivostumaan. Edes Gandalfin neuvokuus ei auttanut ratkaisemaan riitaa.
Yhtäkkiä vuorilta hyökkäsi sotajoukko hiisiä ja hukkia, ja ihmisten, haltioiden ja kääpiöiden oli unohdettava keskinäiset riitansa ja puolustauduttava yhdessä niitä vastaan. Thorin kääpiöineen taisteli urhoollisesti, mutta häviö näytti silti vääjäämättömältä. Vasta jättimäisen karhun hahmoon muuttuneen Beornin ja kotkien saavuttua apuun taistelu saatiin käännettyä voitoksi.
Viiden Armeijan Taistelun aikana Thorin oli kuitenkin kärsinyt kuollettavia haavoja. Hän otti kuolinvuoteellaan pahat sanansa takaisin antaen viimein Bilbolle anteeksi, ja kääpiökuningas haudattiin rakkaan Arkkikivensä kanssa. Bilbo sai niin paljon aarteita ja rikkauksia, ettei hän tiennyt mitä olisi niillä tehnyt, ja palasi Repunpäähän hyvin vauraana hobittina...mutta suurin hänen aarteistaan oli siltä hänen löytämänsä kultasormus...
Hobittiteemainen kätkö Herusten lähellä. Avaathan purkin varovasti käyttämättä voimaa. Pistä viestiä jos jokin menee rikki. Onnea etsintään!