Tämän letterin löydät menemällä annettuihin koordinaatteihin.
You can find this letterbox by going to the given coordinates.
Tarvitset kätkön toimintaan joko 3kpl D-paristoja sekä paristokotelon avaamiseen ristipääruuvimeisselin tai USB:llä toimivan varavirtalähteen. Varavirtalähteeseen menevän piuhan löydät laitteen vierestä. Jos käytät varavirtalähdettä, älä roikota sitä johdon varassa jotta se ei vaurioidu.
Kaikki rullat siellä kätkössä ovat lokivihkoja ja laitteen etulasissa on reikä josta palautat esiin saamasi vihkon takaisin sisään. Ethän irrota laitetta paikaltaan vaan otat vihkon esiin ihan rehellisin keinoin. Älä muutenkaan milläänlailla kohtele härveliä kaltoin.
Valtatie 4 eli Nelostie on Suomen halki Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle johtava valtatie. Tie on yksi tärkeimmistä päätieyhteyksistä Suomessa ja pääyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä ja se on Suomen pisin valtatie. Vuoden 2019 alussa tiestä oli moottoritietä 16 eri kunnan alueella yhteensä 205 kilometriä ja moottoriliikennetietä kuuden kunnan alueella yhteensä 46 kilometriä.
Tie on myös osa yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75. Tie kuuluu kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon sekä Helsingin ja Inarin välinen osuus liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin.
Oulujoen sillalla Oulun kaupungissa ajoneuvojen määrä on enimmillään 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Reitti
Nelostie alkaa etelässä Helsingin keskustasta ja kulkee kantaÂkaupungin alueella Esplanadia, Pohjoisrantaa, Sörnäisten rantatietä, Hermannin rantatietä ja Kustaa Vaasan tietä pitkin. Vanhankaupungin alueella alkaa moottoritieosuus, jonka nimenä Helsingin ja Vantaan alueella on Lahdenväylä. Alkuosa on yhteistä valtatien 7 (Porvoonväylä) kanssa, tiet eroavat noin seitsemän kilometrin päässä Jakomäessä.
Â
Nelostie palvelee Helsingin seudun alueita pääradan varressa kulkien Itä-Vantaan läpi Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan itäosaa sivuten. Järvenpäässä tie erkanee pääradasta ja suuntaa kohti Mäntsälää, Orimattilaa ja Lahtea kulkien Lahden oikoradan kanssa vierekkäin. Moottoritie jatkuu edelleen Nastolan ohi Heinolan pohjoispuolelle Lusiin, jonka jälkeen tie jatkuu pohjoiseen, koilliseen Mikkelin suuntaan lähtee valtatie 5.
Â
Heinolan jälkeen tie kulkee Sysmän itäosien kautta Hartolaan, Joutsaan, Toivakkaan ja edelleen Jyväskylään. Toivakan ja Kanavuoren välillä on 20 kilometriä pitkä moottoriliikennetieosuus.
Â
Jyväskylän Vaajakoskella tiehen yhtyvät valtatiet 9, 13 ja 23. Nämä kulkevat yhtenä moottoritienä kuuden kilometrin matkan Jyväskylän keskustan tuntumaan, missä valtatiet 9, 18 ja 23 eroavat etelään ja 4 ja 13 jatkuvat pohjoiseen. Etu-Palokan ja Kirrin välillä on taas kuuden kilometrin pituinen moottoritie. Jyväskylän lentoaseman ohitettuaan tie saapuu Laukaan ja Uuraisten rajaa myötäillen Äänekoskelle. Äänekosken Huutomäessä tiestä eroaa Valtatie 13 Kokkolaan, minkä jälkeen tie on viiden kilometrin matkalla moottoriliikennetietä. Seuraavina ovat Viitasaari ja Pihtipudas. Sitten saavutaan Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ovat Pyhäjärvi, Kärsämäki, Siikalatvan kunnan Pulkkilan ja Rantsilan taajamat sekä Tyrnävän kunnan Temmeksen taajama. Limingan Haaransillalla eroaa valtatie 8 Kokkolan kautta kohti Turkua ja näiden liittymästä alkaa Pohjantie-niminen 30 kilometriä pitkä moottoritie, joka johtaa Kempeleen ja Oulun ohi.
Â
Haukiputaalla moottoritie muuttuu moottoriliikennetieksi ja Iissä tavalliseksi maantieksi, joka jatkuu Lapin puolella Simoon. Simon Maksniemessä alkaa moottoritie, joka jatkuu Kemiin kaupungin ohi. Keminmaassa nelostie muuttuu tavalliseksi maantieksi ja jatkuu sisämaahan Tervolan kautta Rovaniemelle, jossa on lyhyehkö nelikaistainen osuus. Rovaniemen pohjoispuolella paikkakuntia on enää harvassa; tie kulkee Sodankylän sekä Inarin kuntaan kuuluvien Saariselän ja Ivalon kylien kautta. Tie loppuu Utsjoelle Norjan vastaiselle raja-asemalle. Välittömästi rajan takana on E6-tie.
Â
Valtatie 4 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Uusimaa – Päijät-Häme – Keski-Suomi – Pohjois-Pohjanmaa – Lappi.
Â
Valtatie 4 kulkee seuraavien kaupunkien ja kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Sipoo – Vantaa (uudelleen) – Kerava – Tuusula – Järvenpää – Tuusula (uudelleen) – Järvenpää (uudelleen) – Tuusula (uudelleen) – Mäntsälä – Orimattila – Hollola – Lahti – Heinola – Sysmä – Hartola – Joutsa – Toivakka – Jyväskylä – Laukaa – Uurainen – Äänekoski – Viitasaari – Pihtipudas – Pyhäjärvi – Kärsämäki – Siikalatva – Liminka – Tyrnävä – Liminka (uudelleen) – Kempele – Oulu – Ii – Simo – Kemi – Keminmaa – Tervola – Rovaniemi – Sodankylä – Inari – Utsjoki.
Historiaa
Valtatie 4 syntyi vuonna 1938 Suomen ensimmäisen tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alun perin tie kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon. Sotien jälkeen Petsamon jäätyä luovutetulle alueelle tien pohjoisosa linjattiin uudelleen Ivalosta Kaamasen kautta Karigasniemelle. Vuonna 1963 tien eteläosa linjattiin uudelleen kulkemaan Helsingistä Lahteen ja edelleen Päijänteen länsipuolta Padasjoelle. Viimeisimmät merkittävät muutokset tien linjaukseen tehtiin 1990-luvulla, kun Lahden ja Jyväskylän välinen osuus siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolta Heinolan kautta ja tien pohjoisin osuus Kaamasesta Utsjoelle.
Rakenteilla olevat Oulujoen ylittävät sillat heinäkuussa 1964.
Rakenteilla oleva Pohjantie Oulussa Laanilan kohdalla vuonna 1965.