Hiitolanjoki (paikallisesti myös Kokkolanjoki) on Venäjän ja Suomen alueella virtaava 62 kilometriä pitkä joki. Suomen puolella joki virtaa Etelä-Karjalassa Rautjärven kunnan Simpeleellä ja Venäjän puolella se virtaa Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä. Joki laskee Laatokkaan Lahdenpohjan Hiitolassa.
Joen nimi on vanhoissa suomalaisissa Karjalan kartoissa vielä Kokkolanjoki, mutta nykyään suomalaiset kutsuvat sitä myös Hiitolanjoeksi. Joen alajuoksun viimeiset kilometrit ovat olleet vanhoissa suomalaiskartoissa ja nykyisissä venäläisissä kartoissa Asilanjoki. Sen valuma- aluetta kutsutaan Hiitolanjoen vesistöalueeksi.
Hiitolanjoki on vanha vesireitti, kalastuspaikka, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen ja vesivoimaloiden voimanlähde. Ennen 1940-luvun alueluovutuksia koko joen vesistöalue kuului Suomelle. Suomen puoleiset kosket eli Juvankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski oli valjastettu sähköntuotantoon, joista enää Juvankosken voimalaitos on toiminnassa. Hiitolanjoki on erittäin uhanlaisen Laatokan järvilohen tärkein nousujoki. Nykyisin Laatokan lohi pääsee nousemaan Suomen puolella Kangaskosken voimalaitoksen alapuolelle saakka. Matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia Hiitolanjoella kehitetään edelleen.
Kangaskoski on Hiitolanjoen alin koski Suomen puolella noin kilometrin päässä Venäjän rajasta. Kangaskosken rakennettu putouskorkeus on noin 4 metriä. Sähkön vuosituotanto oli keskimäärin 3300 MWh.
Teollinen historia Kangaskoskella on yli sata vuotta vanhaa. 1900-luvun alussa parikymmentä vuotta toimineen puuhiomon ja paperitehtaan viennin vaikeuduttua Yhtyneiden Paperitehtaiden edeltäjä Aktiebolaget Simpele osti Kangaskosken ja rajantakaisen Syrjäkosken voimatuotantoa varten. Hugo Eklundin suunnittelema, Suomen Rakennus Oy:n rakentama Kangaskosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1925.
Joen teollistaminen haittaa suuresti järvilohen nousua kutemaan, ja mm. WWF Suomi toimi aktiivisesti kutuesteiden purkamiseksi. Vuonna 2019 Etelä-Karjalan aluevirkistyssäätiö teki sopimuksen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten lunastamisesta. Lahnasenkoski oli päätynyt säätiön omistukseen jo aiemmin. Säätiö aikoo muiden yhteistyötoimijoiden kanssa purkaa kaikki kolme patoa ja kunnostaa kosket luonnontilaisiksi. Kangaskosken pato purettiin ja koski ennallistetaan vuonna 2021, Lahnasenkoski vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.
(Lähde: Wikipedia, Hiitolanjoen www-sivut Hiitolanjoki.fi
Tehtäväsi: Ota kuva esimerkkikuvan mukaisesti, kts. yllä.Kuvassa pitää näkyä silta, kosken kuohut ja jotain sinulle kuuluvaa.Liitä sen jälkeen Kuva LOKKAUKSEESI!
Älä lähetä kuvaa VIESTIKESKUKSEEN/ SÄHKÖPOSTIIN.
Kuvattomat lokkaukset poistetaan.
Virtual Rewards 3.0 - 2022-2023
This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between March 1, 2022 and March 1, 2023. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 3.0 on the Geocaching Blog.