Historiaa
Peltokaaren alue on Jokelan tiilitehtaan ja maatilan eli Jokelan kartanon entistä peltoa. Pellon halki kulki tie kartanon alikartanona toimivalle Hirvenojan tilalle. Tien kulkua noudatti kartanon ja Hirvenojan välillä kulkeva puhelinlanka. Tietä kutsuttiin sen vuoksi Lankatieksi ja aluetta Lankatien pelloksi.
Pellon raivautti 1880-luvulla Jokelan tiilitehtaan ja kartanon omistaja Paul Chmelewski, jonka hankala nimi muuntui kansan suussa Mälskiksi tai Melenskiksi. Peltoalueen eteläosassa olevaa paikkaa kutsuttiin Mälskinsuuksi, sinne kulki aikoinaan Jokelan uutta tiilitehdasta varten rakennettu pistoraide ja sinne tuotiin aikoinaan lannoitetta Helsingistä junavaunukaupalla.
Reunakujan ja Sampotikunkujan paikkeilla oli Kartanon puisto eli Parkki. Sinne tiilitehtaan omistaja Johannes Blenner ja hänen vaimonsa Lilly Kajanus-Blenner tilasivat 1920-luvulla 14 lajia erilaisia puita ja pensaita. Samalla kertaa kartanon pihamaalle hankittiin 37 erilaisen kesäkukan ja perennan taimia ja siemeniä. Tarinan mukaan lähes kaikkien vanhojen jokelalaispihojen pionit ovat peräisin kartanon puistosta.
Lähellä oli myös tiilitehtaan vetohärkien juottokaivo. Tiilitehtaalla oli 1800-luvun lopussa 10 härkäkiertoa, joilla pyöritettiin saviranoja. Kussakin kierrossa työskenteli kaksi härkää. Vetohärkiä oli kaikkiaan 30, joten jokaisella härällä oli joka kolmas päivä vapaata. Alun toisella kymmenellä olevat härkäpojat hakivat aamuisin kello 5 härät laitumelta, huolehtivat siitä, että härät pysyivät koko päivän liikkeellä ja veivät ne laitumelle työpäivän jälkeen kello 19.
Alueen nimistö muistuttaa tiilitehtaan ja maatilan omistajista ja historiasta.
Peltokaaren asuinalue
Asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2011 ja päätös on saanut lainvoiman.
Peltokaaren kaava-alue sijaitsee Jokelan keskustan tuntumassa välittömästi Helsinki-Tampere-pääradan sekä Jokelantien koillispuolella. Alueelta on Jokelan asemalle matkaa n. 0,8 km. Länsi- ja eteläreunaltaan kaava-alue rajautuu päärataan ja Jokelantiehen, Jokelan keskustan asuinkortteleihin sekä Jokelan vankilan kortteliin. Kaava-alueen pohjoisrajan muodostaa Tiensuuntie ja sen varren erillispientalorakentaminen. Idässä kaava-alue rajautuu metsä- ja peltoalueisiin. Kaava-alueen pinta-ala on n. 68,5 ha, ja alue on osin Tuusulan kunnan ja osin yksityisessä omistuksessa. Tuusulan kunta myy tai vuokraa omakotitontteja Peltokaaren asuinalueelta. Tontit ovat jatkuvassa haussa, kiinteähintaisia ja rakentamaan pääsee heti.
Lilly Kajanus-Blennerin puisto
Peltokaaren alueen keskellä on jokelalaisen harpputaiteilijan mukaan nimetty puisto, johon sisältyy leikkialue, liikunta-alue sekä moninaista kasvillisuutta hulevesien kasveista kirsikkapuistoon.
Kätköt
Kätköt löytyvät Peltokaarta kiertävän kevyenliikenteenväylän varrelta. Jätäthän autosi jommalle kummalle Peltokaari 1 -kätköllä mainituista parkkipaikoista, kiitos.