Kätkö esittelee Pyterlahden rannikkokylän Santaniemen rannan maisemat merelle.
Pyterlahti on Virolahdella sijaitseva kylä noin 35km Haminasta itään, Virolahden merenlahden länsipuolella.
Kylä rajoittuu pohjoisessa Virojoen kylään, idässä Hämeenkylään.
Pyterlahdelle rakennettiin 1800-luvulla yksi Suomen ensimmäisistä varsinaisista koulurakennuksista. Kylästä on peräisin myös Pietarissa sijaitseva Aleksanteri I:n muistomerkin monoliittikivi sekä Iisakin kirkon pylväät.
Ja aasinsilta Pyterlahden lyhytsanaisesta esittelystä J.Karjalaiseen. Olkoon seuraavalla puheella tämä piskuinen kätkö myös kunnianosoitus J.Karjalaisen musiikille ja henkilölle nimeltä Sirkka Lautamies sillä Karjalaisen laulu Terve, Sirkka Lautamies kätkee palan Pyterlahtea syntytarinaansa.
Kappaleen Karjalainen kirjoitti Perniössä. Sävelen hän penkoi c-kasetti arkistostaan, josta löytyi kappaleaihio nimeltä ”Venäläinen romanssi”, josta hän oli aiemmin muokannut laulunsa ”Villejä lupiineja”. Tähän aihioon syntyi nyt uusi sävelmä. Hän halusi tehdä siitä kukka-aiheisen kappaleen. Sanoitus alkoi syntyä, kun hän löysi talonsa ullakolta vanhan kasvion, jonka oli joskus ostanut kirpputorilta. Kasviossa oli tieto, että sen oli kerännyt Sirkka Lautamies -niminen henkilö vuonna 1925 Virolahden Pyterlahdella. Hänestä Karjalainen ei tiennyt kummoista, mutta muisti, että Pyterlahdelta oli louhittu graniittia Pietariin Iisakin kirkon pylväisiin ja Eremitaasin edessä oleva Aleksanterin pylväs.
Kappale päättyy pohdintaan, ”mitä meistä jää jäljelle, kun aika jättää”.
Kappaletta voit fiilistellä alta:
https://youtu.be/pmikMr-UWrU
Purkin käsiin saaminen saattaa vaatia apuvälinettä tai pitkää kätköilijää. Tai sitten piilottaja on pätkä kun meni taiteiluksi.