Totta tosiaan. Aikaa on kulunut tasan 15 vuotta siitä, kun kävin ensimmäisen kerran geokätköllä. Silloinen puolisoni oli lukenut geokätköilyyn liittyvän lehtiartikkelin ja halusi kokeilla. Omat ajatukset tuolloin oli, että onpa nolo ja järjetön harrastus, kulkea metsässä jonkun pakasterasioiden perässä. Jos en väärin muista, Kotkassa oli tuolloin 21 kätköä, joten kätköilytahti ja tapa oli tuolloin hyvin erilaista. Niin siinä sitten vaan kävi, että laji vei kuitenkin mennessään. Toki oman vaikutuksen harrastuksen alkutaipaleelle toi se, että olin tuolloin 15 vuotta sitten viimeisellä kolmanneksella raskaana ja toinenkin lapsikin sitten muutaman vuoden päästä syntyi. Parisuhteet ovat päättyneet, mutta kätköily on silti pysynyt, vaikka nimimerkkikin muuttui parisuhteen päättymisen myötä.
Geokätköily on mukava harrastus, kun sitä voi harrastaa juuri sillä tavoin kuin itse haluaa ja vaihtaa tyyliä juuri silloin kun itse haluaa. 15 kätköilyvuoteen on mahtunut hilaisempia vuosia ja hyvin paljon vauhdikkaampia vuosia. Olen hakenut toisinaan vain tienvarsipurkkeja, mutta toisinaan olen kiipeillyt puissa ja silloissa sekä ryöminyt sadevesiputkiin. Toisinaan houkuttelee autotrailit, mutta sitten taas toisinaan metsässä liikkuminen rauhassa ja toisinaan FTF:t saavat liikkeelle vauhdikkaasti. Mutta, mikä parasta, olen saanut hurjan määrän uusia kokemuksia ja nähnyt valtavan hienoja paikkoja, jonne en tosiaan olisi mennyt ilman kätköilyä.
Kätköilyn kautta olen kohdannut paljon uusia tuttavuuksia, myös saanut monta uutta ystävääkin, yhtä pölhöjä kuin minäkin. Miiteissä käynti on mieluisaa ja miittejä onkin mahtunut 15 vuoteen monen monta, niin omia kuin muidenkin pitämiä. Omat suosikkimiitit (kuten tutut varmaan arvaavatkin) liittyvät aina jollain tavalla toimintaan.
15 vuotta on geokätköilyä täynnä, hieno merkkipaalu! Tästä se kätköilytaival vain jatkuu, uusia kätköjä ja uusia kohtaamisia (miiteissä tai muuten) kohti. Niitä odotellessa tuli tehtyä teillekin juhlan kunniaksi pieni pähkinä purtavaksi. =)
