Kukapa ei olisi käynyt vanhalla kaivoksella kätköä luuraamassa! Jännia paikkoja. Viimeksi ihmettelin Salon perukoilla Orijärven vanhan kaivoksen turkoosin väristä vettä. Se oli vallan outoa, miksi oli niin, ihan kuin Tyynenmeren rannalla olisin ollut enkä vanhan kaivoksen partaalla. Taivas oli sadepäivänä harmaa. Se ei sitä ainakaan heijastanut turkoosiksi.
Tulehan miittiin muistelemaan jänniä kaivoskätköilykokemuksiasi! Kokoonnumme Paraisten kaivoksen avolouhoksen näköalapaikalle.
Maanantaina 21.11.2022 klo 15.00 - 15.30
Pinta-ala 70 hehtaarin suuruista ja yli 100 metrin syvyydessä avokalliouhos on vain kivenheiton päässä Malmilta, mikä tekee siitä Paraisten kaupungin suurimman ja vaikuttavimman kunnossa. Uudelta näköalapaikalta näkee huimaavan suuren osan edelleen toiminnassa olevasta kaivoksesta.
Kalkinpoltto oli vuosisatojen ajan yleisrannikkoalueen talonpoikien elinkeino, koska kalkkiesiintymät olivat alueella rikkaita. Krakanäsin kalkkilouhoksesta on maininta jo 1300-luvun alusta.
Myös Paraisilla louhittiin kalkkikiveä jo vuosisatoja ennen osakeyhtiön perustamista. Paraislaiselta löytyi kalkkilouhokselta löydettiin vuonna 1814 pargasiittia, joka jäi biologian historiaan ensimmäisenä Suomesta löydettynä ja tunnistettuna mineraalina.
Vuonna 1898 kalkintuotannon teollistuminen otti suuren harppauksen, kun talonpoika Otto Moberg perusti liikekumppaniensa kanssa yhteisvoimin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiön. Yhtiö kauppasi myös toisten tuottajien kalkkia, suunnaten katseensa eriä alan toimijoista kohti Venäjää. Pian Paraisten Kalkkivuori omisti melkein kaikki Paraisten kalkkivarat.
Sotien jälkeen suurteollisuuden mittakaavaanpaineet yhtiö muutti nimensä Partekiksi vuonna 1978.
Vuonna 1991 perus itsenäinen yhtiö, joka vastaa menestyksen kalkkiliiketoiminnasta. Partek on siirtynyt muistojen joukkoon.