Tämän paikan teollista historiaa
Vanhimmat tiedot sipoolaisista myllyistä ovat 1550-luvulta. Vuonna 1586 myös jokimyllyt mainitaan ja todennäköisesti Brobölen jokimylly oli yksi niistä. Vasta 1820-luvulla löytyy jälleen maininta jokimyllyistä, jolloin joen itäiselle puolelle rakennetaan nk. tullijauhomylly.
Vuonna 1854 kevättulvan vietyä pääosan myllystä mukanaan, uusi omistaja rakensi myllyn joen länsirannalle, jota pidettiin turvallisempana.
Vuosisadan vaihteen tienoilla 1900 myllyllä oli jälleen uusi omistaja, joka laajensi toimintaa vesivoimalla toimivalla sahalaitoksella.
Vuonna 1918; 16 henkilöä Gestrebystä ja Pigbystä perustivat Aktiebolaget Broböle Kvarnin ja mylly- ja sahatoiminnan lisäksi asensivat voimalaitoksen, joka paremmin pyöritti myllyä ja sahaa, sekä myös toimitti valovoimaa osakkaille.
Vuonna 1924 ryhdyttiin myymään sahatavaraa, mikä osoittautui kannattavaksi. Vuonna 1935 nimi muutettiin Broböle Kvarn och Såg Ab:ksi ja kaksi vuotta myöhemmin hankittiin vielä 2-kerroksinen vehnämylly.
Toiminta kukoisti, enimmillään henkilökuntaa oli 20. Omistajanvaihdos 1948, jolloin myös yhtiön 2 osaavinta henkilöä jättivät yhtiön, johti hiljalleen vaikeuksiin 1960-luvulla. Toiminta lopetettiin ja yhtiön omaisuus myytiin pakkohuutokaupalla huhtikuussa 1968.
Kunta osti tontin ja 1970-luvun alussa jo ränsistyneet rakennukset purettiin. Vain pato ja pari tukipylvästä ovat enää tänään näkyvissä.
Padon viereen on rakennettu luonnonmukainen kalatie. Padossa on muutamaan otteeseen ilmennyt vuotoja. Tämän seurauksesta joen pinta on toisinaan päässyt laskemaan niin, että kalatie on mennyt kuivaksi.
Uudenmaan ympäristökeskuksen kalatietutkimuksessa -90 luvulla lopulla, todettiin kalatiestä nousseen ainakin haukia, lahnoja, särkiä, säyneitä ja ahvenia. Lisäksi koepyynnin yhteydessä alueella on tavattu nahkiaisia ja rapuja.
Padon alapuolella sijaitsee noin 100 metriä pitkä Brobölenkoski. Kosken yläosa on karkeampaa kiveä, osin lohkareista. Mitä alemmaksi koskea mennään, sitä pienjakoisemmaksi kivet muuttuvat. Kosken alaosilla on jonkin verran taimenellekin mahdollista kutusoraa. Kosken rannoilta löytyy kiviä, jotka aikoinaan on perkauksissa nostettu rannalla. Koski olisi kunnostuksen tarpeessa. Sipoossa on myös tehty valtuustoaloite padon purkamisesta.