Kätkö esittelee Andreasnuorassa olevan saksalaisten vankileirin, ehkä paremminkin vankityöleirin. Vankileirillä oli vankina venäläisiä sotavankeja, joiden tehtänä oli tehdä halkoja sotaa käyvälle Natsisaksalle Suomessa.
Saksalaisilla oli useita kymmeniä sotavankileirejä Lapissa (arviolta 38kpl), Inari/Inarijärvi ei tehnyt siihen poikkeusta. Kaikki vankileirit oli sijoitettu niin, ettei niihin ollut paikallisilla mahdollista nähdä...pois silmistä, pois mielestä...
Saksalaisten Lapin-leireillä oli ainakin 30 000 sotavankia. Andreasnuoran leirille kerättiin noin sata vankia metsätöihin. Andreasnuoran vankileirin vankien tehtävä oli siis tehdä polttopuulaatuista puuta, koska se on helpompi kuljettaa saaresta pois kuin kokonaiset puunrungot. Kuitenkin, saaresta ei ilmeisesti polttopuuta ikinä (tai juuri ollenkaan) kuljetettu pois, edelleenkin siellä on (ilmeisesti) valtavat pinot halkopinoja. Näistä halkopinoista piilotushetkellä ei ollut tietoa, joten niiden etsiminen jäi pois piilotusohjelmasta.
Tämä tieto tuli jälkikäteen omissa tutkimuksissa ja paikallisten (geokätköilijöiden) kertomuksissa. Jos löydät/tiedät niiden sijainnin, olisin kiitollinen koordinaateista.
Vankileireistä on tehty myös kuvitteellinen kirja nimeltä "Leiri maailman laidalla", jonka on kirjoittanut "Seppo Sarasmaa". Hänen tutkimuksistaan on julkaistu erääseen lehteen haastattelukin, vuodelta 2009, tässä muutama poiminta haastattelusta:
- "Yhtenä marraskuisena, hämäränä kaamospäivänä kävelin ja törmäsin isoon puupinoon. Miehän tiesin, että siellä on ollut vankileiri. Ne ovat ihmeellisen hyvin säilyneitä pinoja. Niitä on järven rannassa ja ympäri mettiä. Yhtäkkiä käsitin, että tässä on mulle ainutkertaisen hyvä aihe"
- "Sodan koko mielettömyys kulminoitui siihen polttamattomaan puupinoon. Rintamilla voi tuntua, että sodassa on joku hullu logiikka: joukkoja siirrellään, hyökätään, toiset perääntyy, koukataan ja suunnitellaan. Sitten kun ajattelee, että joku 20-vuotias nuori poika revitään Saksasta normaalielämästään ja toinen jostakin Venäjältä keskelle tyhjyyttä, kylmään ja pimeään. Toinen raukka sahaa ja toinen vahtii pyssyn kanssa. Tuli mieleen, että ne ovat ihan samanlaisia vankeja molemmat, vaikka vuorotellen olisivat vahtineet ja sahanneet."
- "Kaamassaaressakin on parakit ilmeisesti räjäytelty, koska siellä on romua puiden runkoihin tarttuneena. Näkyvissä on enää parakkien pohjat, yksi konekiväärikorsu ja laiturin jäänteitä."
Kätköä ei ole piilotettu jäljellä oleviin rakenteihin, vaan hiukan sivuun. Tätä vankileiriä ei myöskään ole rekisteröity museoviraston sivuille, eli sitä ei ole inventoitu muinaisjäännökseksi.
Kätkön läheltä löytyy kahden hirsirakennelman jäänteet, toisessa on ollut ilmeisesti tulisija ja sen ympärillä on vielä nähtävissä kokonainen piikkilanka-aita, suhteellisen karua katsottavaa. Alueelta löytyy myös jonkin verran sodan aikaisia säilyketölkkejä ja maassa olevaa, ilmeisesti aidan piikkilankaa ja muuta romua, jos osaa etsiä.
Alueella on paljon piikkilankaa maassa ja muuta romua, joten jos olet koiran kanssa liikkeellä, niin katso tarkasti missä liikut. Jos liikut kesällä moottoriveneellä, niin aja varovasti, Andreasnuorassa on paljon karikoita ja luota kartan tietoihin, itse tultiin Kaikunuorasta Kaamassaaren ja Taplassaaren kapeikosta, siinä ei ollut ongelmaa, kunhan luotti kartan näyttämiin karikkoihin ja silmiin. Waypointissa on rantautumispaikka, josta itse menimme saareen, muuten rannat saattaa olla aika hankalia rantautua kätkön läheltä.
Kätkö ei ole talvilöydettävä, koska kippo oli valittu aiheen mukaan, mutta sen voi kyllä kaivaa talvella ylös, muista kuitenkin laittaa kätkö takaisin niin kuin se oli.