Olin menossa Pikke-koirani kanssa tässä taannoin Hiihtäen kattilamäelle (GCA48E4) kätkölle. Jostain syystä Pikke olikin hyvin varuillaan ja epäileväinen koko alkumatkan. Kohteeseen oli enää 0,5 km ja Pikke ei suostunut enää kävelee eteenpäin.Ei muuta kuin takaisin autolle. Lieneekö lähistöllä ollut ilves, ahma tai jopa susi. Viestittelin sitten geoystäväni kanssa moisesta ja hän tuumaili, että laitappa siihen paikkaan purkki "Hukka perii", ja niin tein. Eli muutaman purkin mittainen trailin pätkä villieläinten keskellä :).
Susi eli harmaasusi(Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.
Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian leveysasteille saakka. Australiassa esiintyy lisäksi suden alalajiksi nykyisin yleensä luettava dingo. Susi oli aikoinaan maailman laajimmalle levinnyt nisäkäslaji. Alkuperäinen levinneisyysalue pieneni, kun susia vainottiin karjan suojelemiseksi ja ihmisiin kohdistuvien hyökkäysten pelossa. Nykyisin laji on maailmanlaajuisesti elinvoimainen, mutta tiettyjen alueiden susipopulaatiot ovat uhanalaisia. Suomen susikanta on 2000-luvulla vaihdellut noin 100 ja 300 yksilön välillä.
Arktiset sudet ovat väriltään vaaleita, eteläisemmät alalajit harmaita ja ruskeita. Sudet elävät pareittain tai perhekunnittain laumoissa, joissa on tavallisesti kolmesta yhteentoista jäsentä, joskus yli 20. Laumassa on yksi lisääntyvä pari, ja muut jäsenet ovat niiden eri-ikäisiä jälkeläisiä. Laumat saalistavat yhdessä suuria kasvinsyöjiä, kuten hirviä ja peuroja, mutta susi voi syödä myös pienempiä eläimiä ja haaskoja. Yhden lauman reviiri on alle sadasta usean tuhannen neliökilometrin laajuinen. Susi liikkuu pääasiassa hämärissä ja yöllä. Nuoret sudet vaeltavat, minkä ansiosta susi leviää nopeasti uusille asuma-alueille.
Tavallinen kesykoira (Canis lupus familiaris) on suden alalaji.