Pikku Liekokankaalla sijaitsee yksi Raahen seudun monista jätinkirkoista. Tämä on huomattavasti pienempi kuin lähellä oleva seutukunnan suurin, Kastellin jätinkirkko. Suorakaiteen muotoinen jätinkirkko on kooltaan 18 x 13 m vallien ulkoreunoista mitaten. Vallien leveys vaihtelee 2,5 - 4,5 m:iin ja korkeus korkeimmillaan n. 0,5 m kehän keskustasanteen pintaa korkeammalle. Koska vallit ovat sammalien ja varpujen peittämät, on koko jätinkirkkoa vaikea havaita ellei tiedä sitä varta vasten etsiä. Jätinkirkon ulkopuolella on kuusi kiviröykkiötä, joista selvimmin näkyvät itäpuolella olevat kaksi (halkaisijaltaan n. 10 m) pyöreää kiviröykkiötä.
Oulun yliopiston historian laitos suoritti kesällä 1979 Pikku Liekokankaalla kaivauksia raahelaisen FL Aulis Forssin johdolla. Esinelöydöt olivat enimmäkseen kvartsi-iskoksia ja kvartsiesineitä tai niiden katkelmia sekä Pöljän keramiikkaan kuuluvia saviastian palasia. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kehävallit ovat syntyneet luonnon ja ihmisen yhteistyönä ja ovat toimineet sisämaasta tulleiden kalastajien ja hylkeenpyytäjien leiripaikkoina ja tuulensuojina n. 2200 - 2100 eaa.
Lähde: Forss Aulis: Pattijoen Pikkuliekokankaan jätinkirkon kaivaukset kesällä 1979. Alustava raportti.
Kätkössä ei ole kynää, joten OMA KYNÄ MUKAAN.