Alueella nettiyhteys toimii todella heikosti, jos ollenkaan. Kätköt kannattaa ladata gps-laitteeseen tai puhelimeen offlinetilaan.
METSIEN OMISTUS
Kuka sitten omisti aikojen kuluessa Peuran polun metsät, jotka nyt kuuluvat kokonaisuudessaan valtiolle? Vastaukseksi voisi sanoa ei kukaan ja kaikki. Alueen ensimmäiset asukkaat lappalaiset eivät tunteneet maan omistamista, heille Peuran polun luonto oli vain paikka, jossa he asuivat ja metsästivät. Ennen Kustaa Vaasan julistusta erämaiden kuulumisesta kruunulle Peuran Polun alue oli määritelty eri hämäläistalojen nautinta-alueeksi, vaikkeivät hämäläiset varsinaisesti maita omistaneetkaan. Kustaa Vaasan tuoman kruunun omistuksen myötä nautintaoikeus siirtyi kunkin pitäjän talollisten nautintaoikeudeksi.
Tästä yhteismetsävaiheesta koitui vaikeuksia, kun erämaata ryhdyttiin toden teolla kaskeamaan ja mäntymetsiä polttamaan tervaksi. Jo 1600-luvulta ongelmasta yritettiin päästä määrittelemällä tarkemmin pitäjien rajoja, mutta edelleen säilyi ongelmana eri kylien ja talojen välisten metsien jakamattomuus. Käytännössä Peuran Polun alueita kuitenkin hyödynsivät vanhan tavan mukaan lähitalojen asukkaat jo pitkien välimatkojenkin vuoksi.
Toisin kuin muualla Suomessa ei täällä ollut ongelmana peltojen vaan metsien jakaminen. Pellot olivat harvaanasutulla seudulla jo käytännössä kunkin talon ympärillä, mutta yhteisomistuksessa oleville metsille oli monta halukasta ottajaa, olihan metsästä saatavat tuotteet terva ja puutavara monille taloille pääelinkeinona.
Lähde: Ihminen erämaassa. Metsähallitus
***
Peuran polun aarteet -kätkösarja sijaitsee luonnonsuojelualueella, joten liikuthan alueella sen mukaisesti ja noudatathan Retkietikettiä!
Lisätiedot alueesta:
Etelä-Sydänmaan Natura 2000-suojelualue ja
Peuran polku
Kätköjen sijoittelulle on saatu Metsähallituksen Luontopalveluiden lupa.