Kätkö löytyy Hertsikan koulun takaa. Kätkössä ei ole kynää.
Hertsikan koulu
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koulujen nimien muutokset heijastelevat kouluhallinnon muutoksia. Kun Ahmatie 1:een Eränkävijäntorin reunalle valmistui uusi koulurakennus vuonna 1952, sille annettiin nimeksi Herttoniemen kansakoulu. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna siitä tuli Herttoniemen peruskoulun ala-asteen koulu, lyhyemmin vain Herttoniemen ala-aste. Ja viime vuosikymmenellä, kun koulujärjestelmästä poistui ala- ja yläasteen raja, koulusta
tuli yksinkertaisesti vain Herttoniemen peruskoulu.
Herttoniemen kansakoulussa toimi aluksi myös kansalaiskoululuokat eli kansakoulun jatkona olleet 7. ja 8. vuosiluokka. Koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jorma Järvi. Rakennus on upea, hyvin säilynyt 1950-luvun koulurakentamisen helmi. Koulun sopivuutta lapsille lisää vielä avara, valoisa, etelään viettävä piha, jota Koti- ja kouluyhdistys on monet kerrat leikkivälinein täydentänyt. Koulun kentän kohdalla sijaitsi aikanaan suolämpäre, jossa suopursut kukkivat.
Jorma Järven tavoitteena oli suunnitella matala koulurakennus, jossa pienten koululaisten on helppo liikkua ja josta on välitön yhteys pihamaalle. Tehtävä ei ollut helppo, sillä koulun kohdalla sijaitsi niin korkea kallio, että pojat rakensivat talvisin sen rinteelle laskettelumäkiä. Koulun valmistuttua kansakoulun luokat sijaitsivat koulun länsipäässä kahdessa kerroksessa ja isompien oppilaiden kansalaiskoululuokat itäsiiven kahdessa ylimmässä kerroksessa.
Herttoniemen koulun piha vuonna 1957, Rácz, István, kuvaaja 1957, kuva museovirasto.fi
Herttoniemen koulun piha vuonna 1957, Rácz, István, kuvaaja 1957, kuva museovirasto.fi
Kun kokemus oli osoittanut, että oppilaiden lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien auttamiseksi klinikkamuotoinen opetus oli tarkoituksenmukaisempaa kuin erityisluokka, niin vuonna 1967 perustettiin luku- ja kirjoitusneuvola myös Herttoniemen kansakouluun.
Nykyisin koulun opetus perustuu kahteen opintokokonaisuuteen. Oppiaineiden sisältöjä toteutetaan aihepiirien yhteydessä. Koulussa on toteutettu myös Montessori-pedagogikkaa.
Herttoniemen koulun pihalla seisoo Mikko Hovin vuonna 1955 tekemä veistos Pallopojat (Pallosilla). Herttoniemeläistaiteilijalle on tyypillistä ”viittauksenomainen ilmaisu ja leikkimielinen huumori”. Hovin veistokset ovat usein ”herkkiä kuvauksia arkisista tilanteista”, kuten näiden herttoniemeläispoikien pallottelu, ja ne sisältävät usein myös kansanomaista huumoria. Lähde: https://herttoniemi.fi/herttoniemen-koulut/