OKA#2 - Päijänteensaari Traditional Cache

Olipa kerran Ahviolla eli OKA -kätkösarja esittelee Ahvionkosken 1,2 kilometriä pitkää vapaana virtaavaa koskialuetta ja saarisokkeloa. Kosket on suojeltu koskiensuojelulailla ja alue kuuluu Kymijoen Natura 2000 -alueeseen. Sarjaan kuuluu 10 kätköä ja jos kierrät ne kerralla, matkaa pitkin enemmän tai vähemmän virtaavaa vettä pitkin kertyy yli 4 km. Alueen pudostuskorkeudeltaan suurimpiin koskiin (Martinkoski ja Kotokoski) ei ole tarvetta mennä. Olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja joen virtaamaasta ja veden lämpötilasta löydät tietoja Ympäristöhallinnon Vesi-palvelusta: www.vesi.fi (ymparisto.fi).

Voit kiertää kätköt numero- tai valitsemassasi järjestyksessä. Huomioi liikkuessasi, että alueella on muutama mökki. Neljä kätköistä saa käsiin rantautumatta, mutta muut vaativat kuivalle maalle siirtymistä ja tämä on hyvä huomioida jalkineita valitessa. Muista kerätä lokikirjoista talteen koodit matkan varrelle osuvaa bonuskätköä varten.

Once upon a time in Ahvio (OKA). Look at OKA#1 for the English translation of this part.

Perinteinen kätkö on piilotettu Päijänteensaaren itäpuolisen pienen kosken lähistölle. Jos lähestyt alavirran suunnasta, voit joutua melomaan hieman voimakkaammin päästäksesi ylös virtauksessa. Rantaudu sopivaan kohtaan ja käy purkilla.

The traditional cache which is located near small rapids on the eastern side of Päijänteensaari. If you're approaching from downstream, you may have to paddle a little harder to get upstream. Go ashore and find the cache.

Lähes kaikki Kymijoen koski- ja virta-alueet ovat muuttuneet ihmistoiminnan vuoksi. Muutokset johtuvat vesistörakentamisesta sekä tulvasuojelun ja uiton takia tehdyistä koskiperkauksista. Tästä näet esimerkkejä myös Ahvionkosken alueella, jossa mm. Keskikoski on louhittu Päijänteensaaren halki 1930-luvulla. 

Kymijoen saastumisesta pahimmat esimerkit löytyvät Kuusankosken ja Keltin väliltä, jossa pohjasedimentissä on maailman korkeimpia mitattuja dioksiinipitoisuuksia ja jokea onkin sanottu yhdeksi maailman myrkyllisimmistä. Pohjasedimenttien dioksiinit, furaanit ja elohopea ovat pääosin peräisin joenvarren teollisuudesta puunsuoja-aine Ky 5:n ja kloorin valmistuksessa käytetyistä sekä jossain määrin myös puunjalostusteollisuudessa aiemmin käytetyistä kemikaaleista. Pohjaan kerrostuneet ympäristömyrkyt ovat sitoutuneet sedimentteihin, eivätkä onneksi lähde liikkeelle, ellei pohjaa käsitellä esimerkiksi ruoppauksin.

Kymijoen vesi on kuitenkin puhdistunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana mm. päästöjen vähenemisen ansiosta. Nykyään Kymijoki onkin palannut merkittäväksi Etelä-Suomen lohijoeksi.

The recent history of the river Kymi. Look at OKA#1 for the English translation of this part.