Skip to content

Nitsijärven seita - rajanpyhittäjä Virtual Cache

Hidden : 7/18/2024
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size:   virtual (virtual)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:



Tämä on Virtuaalikätkö, et löydä paikalta fyysistä kätkörasiaa tai logivihkoa. Kätkö voidaan merkitä löydetyksi vasta, kun annettu tehtävä on suoritettu, tehtävä löytyy kuvauksesta.

Tämä kätkö esittelee Nitsijärven seidan, joka on ollut myös kulttuuriraja/rajanpyhittäjä kolmen inarinsaamelaisten kyläkuntien rajapyykkinä ja myöhemmin myös Täyssinän rajamerkkinä. Kuvan alla on lainattua tekstiä Nitsijärven seidasta, mitä löysin kun tutkin aihetta.

Nitsijärven seita on myös luetteloitu Museoviraston sivuille, jossa kerrotaan, että seidalle on uhrattu 1400 – 1600 lukujen välillä.



Seidat:


Seidat (ps Sieidi) ovat saamelaisten etnisen uskon pyhiä, joko luontaisia tai rakennettuja palvontapaikkoja. Osa seidoista on maisemadominantteja, näkyvillä paikoilla olevia kiviä, jotka erottuvat muodoltaan tai väriltään ympäristöstään. Seita voi kuitenkin olla myös selvärajainen kalliopaljastuma, pystytetty kivipaasi tai kivistä ihmisen muotoiseksi laadittu rakennelma. Se voi olla myös luontainen tai veistetty puun kanto tai pystytetty paalu. Joidenkin määritelmien mukaan seita voi olla myös lähde, saari, vaara tai tunturi. Seitaan on saattanut myös liittyä alttari, jolle rituaaliin liittyvät uhrit aseteltiin.

Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot 57 kohteesta, jotka yhtä Sotkamosta kirjattua kohdetta lukuun ottamatta sijaitsevat Lapissa, etenkin Inarin sekä Muonion kunnissa.


Rajahistoria:


(Kuvauksessa kerrotut "Ukko" ja "Ukonsaari" eivät viittaa tunnetumpaan Ukonkiveen.)

Inarin kahtiajako on huomattavasti vanhempaa perua, kuin mitä siitä yleensä on ennen esitetty. Muinaislöytöjen perusteella on tullut esiin idän ja lännen välinen kulttuuriraja, joka johtaa Inarin halki Varanginvuonoon. Tämän valta- ja etupiirirajan perusteet lähtevät jo 1100 — 1200 luvuilta, Bysantin ja Rooman kirkkojen eriytymisen jälkeen niiden pohjoiseen levittäytymisen alkuajoista.

Ukko nousee ylväänä, hyvin erottuvana kyömynä Ukonjärvestä (Passaamusjävri eli "Pyhinjärvi”) ja erottaa sen Inarijärvestä. Hyvin voidaan todeta, että Ukko on ollut iät ja ajat paitsi inarinsaamelaisten uhritemppeli myös rajanpyhittäjä. Ilmeisesti joskus 1200 — 1300 -luvuilla siitä tuli rajanosoittaja idän ja lännen uskontokuntien, Rooman ja Bysantin maailmanvaltojen, valta- ja etupiirirajalla. Jäämereen johtava Täyssinän raja 1595 perustettiin Inarissa tälle vanhalle valtarajalle. Ukko on ollut tärkein napapiste Inarin kyläkuntien välillä, josta länsipuolen maat ja vedet kuuluivat Inarinkylään, Ukosta itään maat ja vedet taas kuuluivat Itä-Inariin eli Paatsjoenniskan kylään.

Ukonsaaren rakokiveltä Inarin kyläkuntia ja valtaetupiirejä erottava muinaisraja kulki Inarijärven selkiä jakavien keskisaarten länsipuolta Kasariselän pohjoisvesille Seitaluodolle ja sieltä edelleen Inarin kylien ja Näätämön kolttakylän rajojen yhtymäkohtaan Nitsijärven Suojanperään. Siellä on rajanpyhityksenä Nitsijärven seita. Kysymys on myös kulttuurirajasta.

Nitsijärven seitaa on joskus nimitetty myös ”Sarren suvun seidaksi”, mutta sitä se ei ole, kysymyksessä lienee jokin matkatarina. Nimittäin Täyssinän rajasopimuksen mukaan Ruotsin ja Venäjän rajan tuli kulkea Inarijärveltä pisteeseen, missä eroavat kolmen lapinkylän rajat ja sieltä edelleen Varangin ja Näätämön välitse Jäämereen. Kysymys on juuri siitä kolmen kyläkunnan rajapisteestä, jota Nitsijärven seita pyhittää.


Ennen kätkölle menoa:


Huomioithan, että kyse on muinaisjäännöksestä ja saamelaisten pyhästä paikasta, joka on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kun suoritat alla olevaa tehtävää, niin älä asettele seidalle mitään esineitä sen takia. Seidan ympäristö ei ole rauhoitettua aluetta, eli siellä voi liikkua ihan vapaasti.


Tehtävä:
Mene annettuihin koordinaatteihin ja ota kuva seidasta, niin että kuvassa näkyy jotakin sinulle kuuluvaa, se voi olla esine, peukku ylös tai alas tai ihan mikä vaan joka kuuluu sinulle, valinta on vapaa, mutta pelkkä kuva seidasta ilman edellä annettuja kriteerejä ei riitä.

Liitä kuva loggaukseen, vaihtoehtoisesti voit lähettää sen minulle myös sähköpostilla geohiltsu@gmail.com tai profiilista viestikeskuksen kautta.
En kysele kuvien perään, joten jos en ole saanut kuvaa tai sitä ei ole liitetty logiin, poistan loggauksen kyselemättä vuorokauden sisällä loggauksesta.





Briefly in English.


Virtual Cache, you won't find a physical cache container or logbook at the location. The cache can only be marked as found when the given task has been completed, the task can be found in the description.

This cache presents the seida of Nitsijärvi, which has also been a cultural boundary/border sanctifier as a boundary marker of three Inari Sámi villages and later also as a boundary marker for Treaty of Teusina (finnish: Täyssinä).

Task:
Go to the given coordinates and take a picture of the stone so that the picture shows something that belongs to you, it can be an object, a thumbs up or down or anything that belongs to you, the choice is free, but just a picture of the stone without the criteria given above is not enough.

Attach the picture to the log, alternatively you can also send it to me by email geohiltsu@gmail.com or from the profile via the message center.
I don't ask for pictures, so if I haven't received a picture or it hasn't been attached to the log, I delete the log without asking within a day of logging in.


Virtual Rewards 4.0 - 2024-2025

This Virtual Cache is part of a limited release of Virtuals created between January 17, 2024 and January 17, 2025. Only 4,000 cache owners were given the opportunity to hide a Virtual Cache. Learn more about Virtual Rewards 4.0 on the Geocaching Blog.

Additional Hints (No hints available.)