Vuonna 1919 tulipalo teki tuhojaan saarella, mikä käynnisti jälleenrakentamisen ja sahalaitoksen kehittämisen.
Uudistuksina olivat esimerkiksi poketit, eli sähköveturit mitkä kiskoivat sahalta puutavaraa lautatarhoille.
Lautatapuleiden suojaksi rakennettiin suuleja, eli suuria varastohalleja, jonne sähköistetyt raiteet johtivat.
Kätköpaikalla sijaitsevalla niemellä sijaitsevaa suulia kutsuttiin Juurakkosuuliksi, koska se oli lähellä Juurakon saarta.
Puutavara siirrettiin kuivattamisen jälkeen katettuihin proomuihin, jotka hinattiin kauempana Selkäsaaren edustalla syvemmissä vesissä redillä odottaviin valtamerilaivoihin lastattaviksi.