Vaelluskesän 2024 aloitusvaellus suuntautui toukokuun lopulla Vätsärin erämaa-alueelle. Kiertelin kuusi päivää ja viisi yötä omia reittejäni. Jäät olivat vielä suurimmissa järvissä, pienemmillä järvillä pääsi jo virveliäkin heittämään. Muutoin Vätsärissä oli jo mukava liikkua, tosin isoimmat joen ylitykset jätin tekemättä vielä koholla olevan jäätävän kylmän veden takia.
Säätilavaihteli kovasta tuulesta, kolkkoon keliin, sateeseen, helteeseen ja ukkoseen. Aivan täydellistä!
Reissun aikana tuli "huiputettua" muutama Vätsärin korkein nyppylä ja niistä yksi oli tämä Rovipää. Täältä avautuu upeat näköalat joka suuntaan ja erityisesti Iso Rovijärvelle.
Ollessani jo vaellukselta paluumatkalla törmäsin puoliaukean tunturin alarinteessä (lähellä Suomen toiseksi vanhinta "lakes" -kätköä) karhuemoon poikasineen. Voin sanoa, että oli aikalailla sykähdyttävä hetki. Tiedossani oli, että täällä jos missä karhuja luuraa, mutta että ihan pääset sen itse näkemään, niin se on jo jotakin. Karhu ei tullut pentuineen yllätetyksi, joten eipä minulla hätää. Minun ja karhun matkat jatkui hivenen eri suuntiin. Vaellukseni aikana osuin sekä hirven että poron haaskoille, joten niiden läheisyydessä katsoin parhaimmaksi poistua paikalta mahdollisimman pikaisesti.
Ennen erämaa-alueelle suuntaamistasi varustaudu asianmukaisesti. Kunnioita luontoa ja luonnonolosuhteita. Lisätietoa Vätsärin erämaa-alueelsta https://www.luontoon.fi/vatsari
Asettele kätköä peittävät camokivet huolellisesti siten, ettei kätkö paljastui paikalla mahdollisesti pistäytyville jästeille. Kätkön terrain muodostuu matkasta tunturille, muutoin itse kätkö T1,5.
Mukavaa Vätsärin reissua!
Ps. Mikäli lähdet vaellukselle Kirakkajärven suunnalta, niin Kirakkajärventien varrella on vaeltajille ja retkeiliijöille tehty oma pieni maksullinen parkki. Tarkemmat ohjeet löytyy parkkipaikalta.