Skip to content

Katariina Saksilainen ja Kustaa Vaasa Event Cache

This cache has been archived.

Enial: Arkistoon. Kiitos kävijöille!

More
Hidden : Friday, August 30, 2024
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
1 out of 5

Size: Size:   other (other)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

30 August 2024, 17:00 - 17:30

Kokoonnutaan Katariina Saksilaisen patsaalla! Muistellaan hetki Katariinaa ja ihaillaan kosken parrasta. Ehkä hetki myös Kustaa Vaasalle, joka on perustanut Helsingin tähän Vantaanjoen suistolle 474 vuotta sitten. Elokuun viimeinen viikonloppu on alkamassa, ehkäpä jutun juurta löytyy myös kesän georetkistä ja syksyn suunnitelmista. Parhaiten huudeille pääsee julkisilla ja fillarilla. Katariina Saksilaisen kadulla on pysäköintialueita, joissa on joko tilaa tai sitten ei. 

katariina

Vanhankaupunginkosken ympäristössä Matinkaaren kävelysillan kupeessa on rantakalliolla istuva alaston neito - pronssinen naisfiguri. Se on kuvanveistäjä Hannu Konttisen (s.1953) patsas, joka on pystytetty Vanhankaupunginlahdelle vuonna 2014 Katariina Saksilaisen muistoksi. 

Katariina Saksilainen (1513-35) oli ensimmäinen Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasan (1496-1560) kolmesta vaimosta. Kustaa Vaasa valittiin kuninkaaksi 27-vuotiaana ja hän hallitsi maata lähes 40 vuotta kuolemaansa asti. Vuonna 1531 kuningas nai poliittisten päämääriensä ohjaamana 18-vuotiaan saksalaisen Katariinan. Vuonna 1533 kuningatar Katariina synnytti pojan Eerikin, josta tuli isänsä kuoltua seuraava kuningas Eerik XIV. Katariinan seuraava raskaus pari vuotta myöhemmin päättyi keskenmenoon, minkä seurauksena kuningatar kuoli vain 22-vuotiaana.

Miksi Vanhankaupunginlahdella on Katariina Saksilaisen muistopatsas? Yksi syy lienee se, että Katariinan aviomies Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin tälle paikalle Vantaanjoen suistoon, tosin vasta 15 vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen vuonna 1550. Kiintoisaa on myös se, että toisin kuin suurin osa Helsingin kaupungin patsaista kyseinen patsas on yksityishenkilöiden valitsema ja rahoittama, tosin sijainti on harkittu yhdessä kaupunginsuunnitteluviraston kanssa.

Tervetuloa miittiin!

Additional Hints (No hints available.)