Huom! Ethän häiritse leirikeskuksen rauhaa toiminnallasi, kiitos. Autolla ei saa ajaa merkittyä parkkipaikkaa pidemmälle, vaikka puomi olisi auki.
Kätkö johdattaa sinut paikalle, jossa on asunut aikoinaan Alina Lehtinen. Hänestä kerrotaan monenlaisia legendoja ja kummitustarinoita, joista yksi on alla. Tarinoiden mukaan torpassa kummittelee ja Alinan haamu vaeltaa ympäri Kunstenniemeä.
Kunstenniemen rauhallisissa maisemissa sijaitsee Alinan torppa, idyllinen vanha maatila, jonka historia juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Torpan maakellari, tuuhea kasvillisuus oviaukon yllä ja jykevä kivimuuri, on säilyttänyt vuosien varrella niin sadon kuin salaisuudetkin. Se on paikka, jossa mennyt ja nykyhetki tuntuvat kietoutuvan yhteen.
Paikalliset kertovat, että maakellarissa on jotain erikoista. Erityisesti syksyn pimenevinä iltoina sen ympärillä voi kuulla ääniä – ikään kuin kivien välistä kantautuvaa matalaa kuisketta. Kukaan ei tiedä tarkalleen, mistä ne tulevat, mutta vanhat tarinat vihjaavat, että kellari ei ole vain säilytystila. Se oli aikoinaan myös turvapaikka, piilopaikka sotilaita ja rosvoja pelkääville torpan asukkaille.
Paikallisten mukaan maakellari saattaa kätkeä sisälleen jotain, mitä ei ole vielä löydetty – vanhoja esineitä tai kenties tarinoita torpan synkemmistä ajoista. Erään teorian mukaan torpan ensimmäinen isäntä, Hannes, oli piilottanut kellariin jotain arvokasta 1800-luvun lopulla, mutta hän oli menehtynyt ennen kuin pystyi hakemaan sen pois. Kerrotaan, että Hanneksen henki yhä vartioi kätköään, ja hänen levoton sielunsa aiheuttaa kellarissa kuultuja ääniä ja näkyjä.
Maakellarin salaisuudet elävät yhä, ja ehkä jonain päivänä ne paljastuvat – mutta kuka uskaltaisi mennä tarpeeksi syvälle löytääkseen totuuden?
Suosittelen paikalle apuvälineeksi taskulamppua.
Paikalla on sijainnut aikaisemmin Lasse Nurmen kätkö ALINAN TORPPA.
