"No shadow, no stars
No moon, no care
November
It only believes in a pile of dead leaves
And a moon, that's the color of bone"
Tom Waitsin biisi November sahan ulinoineen kiteyttää marraskuun syvimmän olemuksen pahimmillaan. Kun syksyn kauniit värit ovat poissa ja puut paljaina. Kun vettä sataa ja väsyttää. Puolankalainen pessimistinen mielenmaisema tarttuu väkisinkin; mitäpä se hyvejää.
Ehkä yhdessä masentuminen olisi mukavampaa. Tule siis mukaan marraskuun miittisarjan miitteihin. Voidaan yhdessä päivitellä liian aikaisia joululauluja kaupassa, jatkuvaa sadetta tai yllättävää kuivuutta, yleistä maailmanmenoa tai paikallista törttöilyä. Tai ehkä miiteissä pirskahteleekin ilo: joulu on ihan kohta, ensilumikaan (ehkä) ei ole kaukana, varmasti jollakin on juhlapäiväkin lähellä. Luontoterapiaa on yhä tarjolla, sillä havumetsä sammalpeitteineen on yhä vihreä.
Marraskuu on jo pitkällä. Olemme kokeneet Liisan liukkaat ja nyt tuli Kaisan kaljamat. Moni kysyy, mitä tarkoittaa ko. lause? Minulle on aina selitetty, että ensin tulee liukasta ja sitten vielä vesi jään päälle. Näin tulee pääkallokeli eli kaljamat. Tänään voimme todeta, onko näin. Toivottavasti kaikki kanssakätköilijät ovat olleet turvallisissa keleissä eikä ole tullut onnettomuuksia. Voimme täällä päivitellä asiaa keskenämme. Olkaa varovaisia, jos keli on juuri tällaista.
Miittikirja on paikalla koko ajan. Laittakaa lämmintä päälle ja turvallisesti perille.