Hinnerjoella oli ainoastaan 21 taloa vuonna 1753, kun nykyisen kirkon rakentamista alettiin suunnitella. Seurakunnan varat olivatkin vaarassa huveta, mutta hinnerjokelaiset panivat keskuudessaan toimeen vapaaehtoisen rahankeräyksen ja kooltaan varsin vaatimaton kirkko saatiin pystytetyksi vuonna 1755. Kirkko siirrettiin nykyiselle paikalleen kauemmaksi läheisestä koskesta vuonna 1799 ja samalla laajennettiin ristikirkoksi.
Kirkon vihkimisestä annettiin syyskuussa 1799 julkisuuteen seuraava selostus:
"Tämän kuun 22. päivänä vihki rovasti ja kirkkoherra Joh. Helsingberg kuninkaallisen kirkkojärjestyksen mukaisesti, runsaslukuisen seurakunnan läsnä ollessa, tämän (Laitilan) pastoraatin Hinnerjoen hiljaittain valmistuneen puukirkon. Mainittu kirkko on saanut lempeän kuninkaamme kolmantena hallitusvuonna Kunink. Majesteetin korkean määräyksen mukaisesti, paikkansa, tilavuutensa, leveytensä ja pituutensa sekä varsin huomattavan rakenteellisen muutoksen kautta, samoin kuin uuden kellotapulin ja hyvin rakennetun tornin ansiosta kauniin, sorean ja aivan uuden ulkonäön. Meille ja jälkeen tulevillemme ainaiseksi muistoksi nimitettiin tämä kirkko alamaisesti Hänen Majesteettinsa Kuningas Kustaa Aadolfin mukaan."
Kirkon rakennushistoriassa suurempia muutoksia tapahtui vuosina 1876-77, jolloin kirkko katettiin uudelleen ja maalattiin punavärillä. Sisätilat uusittiin vuonna 1921 Ilmari Launiksen johdolla. Rakennusmestarina toimi I. Tikka. Muun muassa urkuparvea laajennettiin ja sisätilat maalattiin kellan ja vihreän sävyillä. Alttaritaulu on Ilmari Launiksen käsialaa, aiheena on enkelit ja Jumalan silmä. Lasimaalaus esittää Kristusta ristillä. Kattokruunut ovat 1700-luvulta. Kellot: ns. "Heinjoen kello" on vuodelta 1697, pikkukello on vuodelta 1739 ja isokello vuodelta 1825. Kirkko maalattiin vuonna 1954 ja 1960-luvulla asennettiin ilmalämmitys. Vuonna 1994 ulkomaalaus tehtiin yhteistyössä Rauman museon kanssa. Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut ovat vuodelta 1976.
Nykyään Hinnerjoella ei ole omaa seurakuntaa, koska seurakunta on liitetty osaksi Euran seurakuntaa.
Eiköhän tämäkin kirkko ole kätkönsä ansainnut.