3...2...1...aja! Lippu heilahti ja Pessi Mistikäinen polkaisi kaasun pohjaan. Tästä hän oli aina haaveillut, ja vihdoin oli koittanut se päivä että hän pääsi debyyttistarttinsa ajamaan. Auto kiihtyi ja moottori mourusi mukavasti. Ensimmäinen mutka tuli yllättävän nopeasti ja jalka kimmahti jarrupolkimelle. Jarrun käyttö oli liiankin napakkaa ja vauhti pysähtyi lähes kokonaan ja auto pyörähti ympäri. Pessi Mistikäinen polkaisi uudelleen kaasun pohjaan ja jatkoi matkaa.Hän näki kuinka ihmiset radat varrella hurrasivat kädet ylhäällä ja musta lippu heilui tuulessa. Hetken Mistikäinen ajoi vielä euforisessa tunnelmassa, kunnes vastaan tuli auto. Mitä ihmettä, joku ajaa väärää suuntaan! Juuri katsomon kohdalla Pessi Mistikäinen polkaisi jarrun pohjaa, kun totuus valkeni hänelle. Minä ajan väärään suuntaan! Sivulla näkyi jotakin mustaa pompahtelevan ja se peijooni pomppasi konepellin kautta ja jatkoi matkaansa hurjaa vauhtia pyörien. Rengas hävisi kuin se kuuluisa pieru saharaan. "Mitäpä se hyvejää!" tuumasi Pessi Mistikäinen eikä sen koomin haaveillut jokkiskuningattaruudesta.
Etsipä se rangas, niin tiedä vaikka löytäisit loputkin autosta.