Kokkolan Mäntykankaan puutaloalueen asemakaava heijastelee 1900-luvun alun orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa 1920-luvun yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita. Vehreän kaupunginosan useilla tonteilla kasvaa mäntyjä, samoin kuin niiden mukaan nimensä saaneella Mäntykangas-kadulla. Herman Renlundinkadulle kaupunginosan länsilaitaan on istutettu lehmuksia.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kokkolaan alkoi saapua uusia vaikutteita. Tapahtui yhteiskunnallista heräämistä ja kaupunkisuunnitteluun tuotiin puutarhakaupunki- ideologian mukaisia vaikutteita, jotka vietiin käytäntöön Mäntykankaan kaavoituksessa. Samalla käynnistyi ensimmäinen merkittävä Kokkolan kaupunkimaisesti rakennetun alueen laajeneminen. Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin laatima asemakaava vahvistettiin Mäntykankaalle vuonna 1909.
Petterssonin laatima kaava noudatti Camillo Sitten kaupunkisuunnitteluideoiden mukaisia kaavoitusperiaatteita ja kaavassa määriteltiin alueen maankäytön lisäksi rakennusvolyymit. Sitteläiselle koulukunnalle oli ominaista kaupunkitilaan kohdistuva taiteellinen kunnianhimo ja vapaamuotoinen, maaperän muodot huomioiva asemakaava, jossa pyrittiin irtautumaan säännöllisestä ruutukaavasta sekä katuverkon ja aukioiden kaavamaisuudesta. Mäntykankaan asemakaava ei toteutunut koko laajuudessaan.
Lähde: Kokkola.fi