Hyvinkään seudun tunnettu historia alkaa vuodesta 1495. Seudun tärkein elinkeino oli maatalous, minkä lisäksi Hyvinkään Hopeavuorella kokeiltiin 1500-1600 -luvuilla kaivostoimintaa.
Helsinki-Hämeenlinna -maantie kulki vuosisatojen ajan Hyvinkäänkylän läpi, ja nykyinen pääkatu noudattaa yhä sen linjoja. Nykyisen kaupungin kehittymiseen vaikutti ratkaisevasti Helsinki-Hämeenlinna -rautatie, joka valmistui vuonna 1862.
Hyvinkään aseman seudulla alkoi uusi vaihe, kun kehräämö- ja kutomotoiminta alkoi vuonna 1892.
Hämeen ja Uudenmaan rajalla sijainnut Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi ja liittyi osaksi Uuttamaata vuonna 1917. Hyvinkää oli vuodesta 1926 kauppala ja vuonna 1960 siitä tuli kaupunki. Maalaiskunta liittyi kaupunkiin vuonna 1969.
Parantola kuuluu Hyvinkään vanhimpiin kaupunginosiin. Se tunnetaan erityisesti Hyvinkään parantolasta, joka oli Suomen ensimmäinen ympärivuotinen muille kuin keuhkotautisille tarkoitettu lepo- ja toipumispaikka vuosina 1896–1939.
Magnus Schjerfbeck suunnitteli kaksi puuhuvilaa, jossa oli yhteensä 20 potilashuonetta. 1900-luvun alussa rakennettiin Lars Sonckin suunnittelema jugendlinna. Hyvinkään nimistöstä löytyvät myös silloisiin lääkäreihin viittavat Hagelstaminpolku, Runeberginkatu ja Sandelininkatu.
Kätkölle mennessäsi voit parkkeeta autosi Valkoinen huvilan vastapäätä olevalle parkkipaikalle. Huvilan takaa näkyy myös jugendlinna.