Lounainen Häme sai ensimmäiset asukkaansa noin 500 vuotta jääkauden päättymisen jälkeen. Tuolloin kymmenkunta tuhatta vuotta sitten seutu oli Itämerta edeltäneiden muinaismerien rannikkoa. Häme on ollut yhtäjaksoisesti asuttuna koko jääkauden jälkeisen ajan. Muinaisista ajoista on seudun maisemassa edelleen lukuisia jäänteitä.
Tammelan Pyhäjärven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Kivikaudelle oli tyypillistä, että asutus sijaitsi veden äärellä hiekkaisilla, etelään ja lounaaseen viettävillä rinteillä.
Yksi näistä asuinpaikoista on Venesillalla, joka sijaitsee Pyhäjärven ja Kuivajärven välisellä kannaksella. Tästä kulttuuriperintökohteesta kerrotaan alkupisteellä sijaitsevassa opastaulussa.
Loppupiste:
N 60° 47. (A – C) * 12 + 9
E 023° 48. (A – C) * B * D + 115
A = opastaulun pystyttämisvuosi
B = kivikautisten asuinpaikkojen lukumäärä kuvassa 2
C = opastaulussa mainitun lain säätämisvuosi (vuosiluku on säädösnumeron loppuosa)
D = Tammelan arkeologisten kohteiden lukumäärä kuvassa 3; laske vain erilliset paikannimet
Tämä kätkö on Venesillalla lauantaina 14.9.2019 pidetyn Terassikauden päättäjäiset 2019 -eventin muistokätkö.
Kätkön sijoittamiselle on lupa.
Tietolähde: Hämeen liitto