”Pentala-sarja” koostuu kuudesta geokätköstä, jotka on toteutettu alueelle yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa.
Retkeily/Geokätköily Pentalan saaressa
Pentalan luonnonsuojelualue asettaa saaren käytölle rajoituksia. Pentalassa ei ole mahdollisuutta tulentekoon tai yöpymiseen. Kunnioitathan haurasta saaristoluontoa!
- Koirat tulee pitää saaressa kytkettynä.
- Muista säänmukainen pukeutuminen saaristossa.
- Pentalassa on tavattu kyykäärmeitä ja punkkeja.
- Yöpyminen, telttailu, tulenteko tai tupakointi ei ole sallittua Espoon kaupungin alueella.
- Pääosa Pentalan rannoista on yksityisomistuksessa. Vapaa pääsy merenrantaan on museoalueelta ja Diksandin hiekkarannasta.
- Diksandin hiekkarantaan rantautuminen moottorialuksella ei ole sallittua. Ranta kuuluu luonnonsuojelualueeseen.
- Pidäthän saaristoluonnon siistinä! Luontopolun varrella ei ole jäteastioita. Vie tuomasi roskat mukanasi mantereelle.
Pentalan saarella ei ole uimarantoja eikä valvontaa, mutta Diksandin rannalla ja Pentalanjärven koillispäässä on mahdollista uida. Pentalanjärven rantakalliot ovat jyrkkiä ja liukkaita - olethan varovainen.
Lisätietoja:
Saaristomuseo Pentala
Luonto ja retkeily
Museoalue
Saaristomuseohanke
Kieltolaiksi kutsuttiin lakia, millä kiellettiin alkoholin myynti, hallussapito ja käyttö Suomessa.
Etenkin Suomen saariston ja rannikon väki kiersi lakia mielellään. Alkoholin salakuljetus tarjosi mainion tulonlähteen niille, jotka tunsivat tuulet, saaret ja karikot. Merellä liikkumaan tottuneille salakuljetus tarjosi mahdollisuuden suoranaiseen rikastumiseen. Pirtua (ja toisinaan muitakin alkoholijuomia) haettiin aluevesirajan ulkopuolelta saksalaisilta kauppiailta. Se kuljetettiin kymmenen litran peltikanistereissa useimmiten moottoriveneillä lähemmäs rannikkoa ja kätkettiin milloin mihinkin – laitureiden alle, kesähuviloiden kellareihin, likatunkioihin tai rantavesiin.
Espoon kuuluisin salakuljettaja oli pirtukuningas Algoth Niska. Niskan säilytti pirtua mm. erään pentalalaisen huvilan laiturin alla. Aina kun lasti oli kätkössä, laiturista roikkui veteen myös ohut siima. Siitä nostaen sai huvilan isäntä itselleen taskumatillisen kirkasta palkkioksi säilytyspaikan tarjoamisesta.
Diksandin rannasta näkyy saarten välistä ulkomerelle. Pentalassa pirtua aluevesirajan takaa haki myös nuori ja seikkailunhaluinen kalastaja Evert Pettersson. Matka aluevesirajan ulkopuolelle kesti tavallisella kalastusveneellä noin kaksi tuntia. Pirtunhaku tehtiin aina tuulisella tai muuten huonolla säällä tai pimeässä. Naapurin Arvid Nyholm auttoi viinan piilottamisessa ja eteenpäin jakelemisessa, mutta Arvid ei itse osallistunut noutomatkoihin. Suomen Tullin Nordvakten -laiva oli ankkurissa Espoonlahden edustalla. Tullin väki yritti yhyttää salakuljettajia parhaansa mukaan, ja merellä nähtiin myös hurjia takaa-ajoja.
Diksandista katsoen Pentalaa vastapäätä sijaitsee Stora Herrön saari. Siellä pidettiin kieltolakiaikana hurjaa salakapakkaa, ja salakuljettajat saattoivat tilata juovuspäissään rahamiehinä vaikkapa voileivän vesitasolentokoneella. Olipa joku heistä ostanut saarelle hienon ratsuhevosenkin. Kerrotaan kuitenkin, että kieltolain loputtua tämä väki köyhtyi nopeasti ja salakapakkaa pitänyt Hulda-muori joutui kulkemaan kerjuulla.
Annetut koordinaatit tuovat sinut Diksandiin, jonka on sanottu olevan Espoon saariston hienoin luonnontilainen hiekkaranta. Luontotyyppinä suojeltu 0,14 hehtaarin laajuinen Diksandin hiekkaranta, Pentalanjärven puronvarsikorpi sekä sianpuolukkaa ja poronjäkälää kasvava ranta-alue hiekkarannan itäpuolella muodostavat yhdessä maakunnallisesti arvokkaan, mutta kulutusta kestävän luontokokonaisuuden.
Kätkö sijaitsee Diksandin lähellä, löytääksesi sen sinun tulee ratkaista seuraava mysteeri:
N 60° 05.XXX,
missä XXX= vuosiluku (tuhansia ei huomioida), jolloin tehtiin ns. Helsingin sopimus rajoittamaan pirtulaivojen pääsyä Suomen rannikolle.
E 024° 40.YYY,
missä YYY=Kieltolain kesto vuosissa+Helsingin sopimuksessa mainittu matka (meripeninkulmissa)+55 lahnaa (litroissa)+110 varpusta (litroissa)