Huomioon otettavaa kätkölle lähtiessä:
Tällä kätköllä käydessäsi et koe mitään uutta. Ei historiallista pläjäystä, ei hienoja näköaloja, maisemia, eikä harvinaisia kasveja tai öttiäisiä. Ainoa mitä tässä vähän voi hehkuttaa, on lähistöllä oleva kivijärkäle, jotakuinkin neljä- viis metriä kanttiinsa. Mistä ja milloinka lie tuohon tupsahtanut, ei tiiä.. en ainakaan ole sitä tuohon raahannu.
-Maastohan on haastavaa. Sammaleisia, niljakkaita kivenmurikoita, että kyllä siinä saattaa nilkat muljahella ja nivelsiteet paukkua.
-Jatkuvasti on hämähäkin seitit päin naamaa, eikä olekkaan mitään pieniä tarantelloja kun kauluksesta niskaan könyävät.
-Kuivia, teräviä kuusenoksia sojottaa jokapuolella valmiina raatelemaan naamaa verille ja silmää sairaaksi.
-Ja sitten ne itikat, oikein parasta A-ryhmää. Isokokoisia ja niitä on muuten paljon. Jos parvi sattuu päivän puolelle, niin kyllä siinä seutu pimenee. Niin ovat ärhäköitä ja verenhimoisia, että turha mennä tämän reissun jälkeen verta luovuttamaan.., sitä vaan ei enää ole.
-Puhumattakaan paarmoista, suuria ja jykeväleukaisia ovat. Kyllä siinä orvaskesi punertaa niiden käsittelyn jäljiltä.
-Ampparit ja hörhiläiset kuuluvat myöskin paikan eliöihin. Taitaa olla pesät lähistöllä, kun jatkuvasti pörräävät pään ympärillä, piikit tanassa.
-Muurahaisia onkin maastossa runsaasti. Ei mitään pieniä niin sanottuja kusiaisia, vaan kunnon hevosmuurahaisia, niitä peukalonmittaisia, siivetkin niillä..
-Ja jos muurahaiset eivät ole paikalla, niin sitten tulee käärmeet. Oikein kunnon kyitä ovat, puoltoistametrisiä.., tykkäävät luikerrella saappaanvarresta sisään kutittelemaan..
-Satarosenttisen varmaa karhuhavaintoa seudulta ei vielä ole, mutta eiköhän sekin järjesty tässä syksymmällä, kun marjastusaika lähestyy..Ja kaikkihan sen tetää miten siinä käypi jos joutuu emokarhun ja poikasen välimaastoon.. ei siinä heleppo haittaa..
-Jästit, tai oikeastaan jästien koirat lisää jännitystä. Siellä ne seehverit ja pultokit ravaa ja ärisee irrallaan, hampaat irvessä, kitarisat loistaen, ilman kuonokoppaa.. tietty..
-Sitten vielä nuo raakkenit. Kyllä on tärykalvot lujilla ja vasarat paukuttaa kun lähtevät oikein koko laivueella kentältä..
-Kun, tai jos selviää kaikesta tästä niille haminoille missä pitäisi kätkön olla, niin naatit tietysti heittelee heti ja paljon.
-Varmaan jäi vielä muutamiakin juttuja mainitsematta, niinpä toivonkin, että sitten lokkauksissa varoittelisitte niistä..
-Ja se kätkö.., vaikea, inhottava väkerrys.. tottakai..
Tässä vaiheessa vastuu sitten siirtyykin kätköilijälle itselleen. Elikkä kannattanee ainakin kaksi kertaa miettiä, ottaako riskin ja lähtee yrittämään selättää tämä kätkö…,vaiko tuumata vain että..
...siinä ole mithän järkiä....