Rovaniemen kaupungin keskustan kupeessa sijaitseva Harjulampi on monen muun lintuveden tapaan syntynyt ihmistoiminnan tuloksena.
Valajaskosken voimalaitoksen rakentamisen jälkeen Kemijoen vedenpintaa nostettiin ja Rovaniemen rannat saivat aivan uuden ilmeen. Veitikanojan varren alavat niitty- ja vesijättömaat peittyivät veden alle, ja paikalle muodostui lähes 30 hehtaarin kokoinen pikkujärvi.
Matala ja reheväkasvuinen lampare houkutteli paikalle pesimään monenmoisia vesilintuja ja kahlaajia. Kemijoen säännöstelyn ansiosta paljastuvat rantalietteet tarjosivat keväin ja syksyin mainioita lepopaikkoja muuttaville kahlaajille.
Harjulammella on tavattu noin 90 lintulajia, joista kolmasosa pesii vakituisesti alueella. Lammelta voi löytää valtaosan Pohjois-Suomessa pesivistä sorsa- ja kahlaajalajeista. Lisäksi monet etelästä vähitellen Lapin alueelle levinneet vesilinnut ovat asettuneet Harjulammen asukkaiksi.
Monipuolisen linnuston ohella Harjulampi tunnetaan rehevästä kasvillisuudestaan. Joukossa on joitakin harvinaisia vesikasveja, kuten avovesialueella viihtyvät sahalehti, karvalehti, kalvasärviä ja monet vitalajit.
Rantametsissä ja - pensaikoissa kasvaa monenlaisia kukkia. Niistä erikoisimpia on kesä-heinäkuussa kukkiva pienikokoinen, valokukkainen laaksoarho, Kemijoen tulvarantojen harvinaisuus.
Pesimäkauden ollessa parhaimmillaan Harjulampi kuhisee elämää. Näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat hyllyvillä luhtarannoilla satamäärin pesivät lokkilinnut. Vesialueella uiskentelee sinisorsia, telkkiä ja tukkasotkia. Harvinaisemmista lajeista paikalla on asustanut ainakin silkkiuikku, lapasorsa, nokikana ja punajalkaviklo. Piisami on lammen vakioasukkaita.
Birdtower cache near the city centre.