KÄTKÖN PAIKKA ON HIEMAN MUUTTUNUT 4/2024
Beethoven syntyi vuonna 1770 Bonnissa Saksassa. Hänen musikaalisuutensa huomattiin jo lapsuudessa ja varsinkin hänen improvisointi kykynsä oli erittäin hyvä ja hänet nähtiin improvisoimassa pianon ääressä. Elämäntyönsä hän teki Wienissä. Hän oli aikansa merkittävin säveltäjä ja yksi koko musiikkihistorian vaikutusvaltaisimmista säveltäjämestareista.
Hänen kuulonsa alkoi heikentyä noin 30-vuotiaana mutta asteittaisesta kuuroutumisestaan huolimatta hän kykeni työskentelemään elämänsä loppuun asti.
Hänen teoksiinsa kuuluu yhdeksän sinfoniaa, viisi pianokonserttoa ja yksi viulukonsertto, yksi ooppera ja kaksi messua, 32 pianosonaattiasekä 16 jousikvartettoa.
Beethoven kuoli Wienissä vuonna 1827.
Beethovenin merkittävimpiä teoksia ovat yhdeksän sinfoniaa (lisäksi kymmenes keskeneräinen), viisi pianokonserttoa, viulukonsertto, jousikvartetot (erityisesti kuusi viimeistä), pianosonaatit, pianoteos Diabelli-muunnelmat, ooppera Fidelio sekä messu Missa solemnis. Sinfonioista tunnetuimpia ovat kolmas (Eroica), viides (Kohtalonsinfonia), kuudes(Pastoraalisinfonia), seitsemäs ja yhdeksäs (Koraalisinfonia). Pianosonaateista tunnetuimpia ovat nro 8 (Pateettinen sonaatti), nro 14 (Kuutamosonaatti), nro 21 (Waldstein-sonaatti), nro 23 (Appassionata) sekä nro 29 (Hammerklavier-sonaatti).
Beethovenin teoksiin sisältyy joukko melodioita, jotka ovat lähes kaikkien tuntemia. Näihin kuuluvat ainakin pianokappaleet Für Elise (bagatelli a-molli) ja Abschied vom Klavier(Jäähyväiset pianolle), viidennen sinfonian ensimmäisen osan alku ja tuon sinfonian viimeisen osan teema sekä yhdeksännen sinfonian lopputeema (An die Freude). Pianosonaattien teemoista erityisesti sonaattien nro 8 ja nro 14 hitaat osat ovat niin ikään erittäin tunnettuja melodioita.
Beethovenin tunnetuimpia teoksia ovat hänen yhdeksän sinfoniaansa. 9. sinfonian viimeisessä osassa kuoro pääsee orkesterin säestyksellä laulamaan kappaletta, joka julistaa ihmisten keskeistä veljeyttä. Beethovenin käyttämä runo on Friedrich von Shillerin ”Oodi ilolle”. Euroopan neuvosto alkoi käyttää tätä sävellystä hymninään vuonna 1972, vuonna 1985 hymnistä tuli EU:n virallinen hymni. ”Iloitkaamme, riemuitkaamme, nouse laulu taivaaseen. Nousta saamme, nousta saamme henkes pyhän yhteyteen. Lumovoimas yhteen liittää minkä aika erottaa, veljeyttä kaikki kiittää, kun sun kätes koskettaa”.
Joissakin tämän sarjan kätköistä on osakoordinaatteja bonuskätkölle (GC7VEB7). Ota lisäksi talteen erillinen numero (joka on vain joissakin kätköistä), tarvitset sitä tuon bonuskätkön aukaisuun.
Klikkaa ensin tästä
Klikkaa vasta sitten tästä
