Kongsberg Sølvverk oli kaivosyhtiö, jonka kuningas Christian IV perusti vuonna 1624 hyödyntämään Kongsbergin alueen hopeaesiintymiä, joilla kaivostoiminta aloitettiin vuonna 1623. Joitakin keskeytyksiä lukuun ottamatta Kongsberg Sølvverk toimi vuoteen 1958. Vuodesta 1624 vuoteen 1958 tämän hopeatehtaan tuotanto on yhteensä noin 1350 tonnia hopeaa.
Tarinan mukaan hopeaesiintymä löydettiin 1623 kahden pienen lapsen, Helgan ja Jakobin, ollessa paimenessa Gruveåsenin kukkulalla heidän mukanaan olleen härän raaputtaessa sarvillaan kalliota. Kun Helgan isäpuoli Arne Verp meni Skieniin myymään löydettyä hopeaa, hänet pidätettiin ja epäiltiin varkaaksi. Vapautuakseen epäilyksistä Arnen oli paljastettava löytöpaikka.
Kaivoksiin pääsee tutustumaan Saggrendassa, 8 km Kongsbergistä länteen. Kaivosjuna
vie vierailijan 2300 metriä Kuninkaan kaivokseen, joka oli Sølvverketin suurin. Pohja on 1070 metriä maanpinnan alapuolella ja 560 metriä merenpinnan alapuolella. Kongsbergissä sijaitsee myös Norjan kaivosmuseo