Tiilitehdas Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Purnukka vanhan tiilitehtaan raunioilla. ÄLÄ MENE LÄHELLE SORTUMISVAARASSA OLEVIA SEINIÄ
Junarata vieressä. Raiteilla ei tarvitse kävellä, eikä viereisen yrityksen pihalla.
Tiilitehdas oli perustettu 1780-luvulla. 1786 aloitettiin Maarian
pappilan rakentaminen. Pappila päätettiin muurata tiilestä. Maarian pappilan seinässä olevassa
muistolaatassa kehoitetaan säästämään metsää, maan rikkautta.
Tiilitehdas toimi vuoteen 1930
saakka jolloin omistaja, Piipanojan vävy Kuusisto teki
konkurssin.
Pekka Pavèn - Kotikyläni Kärsämäki
Vuonna 1909 perustettiin yhdistyksen alaosasto Tehdas- ja
sekatyöväenosasto, perustajain tarkoituksena oli ensikädessä
liittää osaston jäsenistöön tiilitehtaan työläiset, mutta siinä
suhteessa se oli perustajilleen pettymys, tiilitehtaan työläisistä
kun 90% oli kulkumiehiä, jotka keväisin yhdessä muuttolintujen
kanssa saapuivat tiilitehtaalle työhön ja yhdessä muuttolintujen
kanssa poistuivat paikkakunnalta hajaantuen joka suunnalle, ja
toiseksi tämä muuttolintujoukko oli huonointa ainesta, mitä yleensä
työväen keskuudessa oli olemassa. Juopottelulla ja kortin peluulla
he kuluttivat aikaansa. Tappelut olivat silloin aina paikkakunnalla
tavallisia ja sen seurauksena omankin paikkakunnan nuorison
rappeutuminen. "Reisusällejä" katseltiin eräänlaisella
kunnioituksella ja rumat raa'at puheet olivat nuorison huulilla.
Rauhallisen yleisön oli useinkin vaarallista kulkea ohi hallin,
jossa tiilitehtaan kulkurit oli majoitettuina.
Tässä yhteydessä on syytä muutamalla sanalla selostaa niinsanottua
kylätappeluaikaa. Kärsämäen kasarmin aidan takana olevalla kentällä
oli nuorisolla tapana kesäiseen aikaan lauantai- ja sunnuntai-iltoina
karkeloida, näihin osallistui nuorisoa myös Raunistulasta. Kun Kärsämäessä oli
olutpanimo, josta sai ostaa olutta korittain, niin ostivat
tiilitehtaalaiset sitä lauantai-iltoina, milloin kahteen, milloin
useampaan mieheen korin, tätä olutta juotiin sitten karkelopaikan
lähellä. Raunistulasta tulevilla nuorukaisilla oli myöskin mukana
väkijuomia ja niitä nautittiin ja tuloksena oli humaltuminen ja sen
seurauksena verinen tappelu, jossa usein käytettiin nyrkkirautoja,
patukoita ja turvauduttiin puukkoonkin. Kasarmissa majaileva
sotaväki sekaantui useasti tappeluun ja luonnollisesti
Kärsämäkiläisten puolelle. Tästä tappelusta oli seurauksena, ettei
Kärsämäen pojat uskaltaneet kulkea maantietä myöten Turkuun, vaan
oli kuljettava kiertoteitä tai ajettava junassa. Vuonna 1914 nämä
tappelut loppuivat.
Jalmari Tähden kirjoitus kirjassa: Työväenliike sata vuotta Turun
Kärsämäessä 1907-2007
Kuva esittää kotimme lähellä noin vuosina 1790-1930 toiminutta Kärsämäen tiilitehdasta. Kuvassa tehdas on autiona talviteloillaan: tuolloin tiilien esikuivatus tapahtui ulkokatoksissa. Märät tiilet eivät saaneet jäätyä, ja siksi tehdas pyöri vain kesäisin. Sinne tuli jopa satakunta resuista ja likaista reissutyöläistä, miehiä, naisia ja lapsia, koko Lounais-Suomen alueelta. Työpäivä saattoi kestää 10-15 tuntia ja vaihdella päivittäin ilman, että se näkyi tuskin elämiseen riittävässä palkassa. Ammattiyhdistyksiä tai työsopimuksia ei vielä mainittavasti ollut, ja niiden vaatiminen saattoi johtaa välittömiin potkuihin.
Additional Hints
(Decrypt)
Tnzb