Löytöpaikka kuitenkin tuhoutui täysin hotelli Kumpelin rakennustöissä. Talteen saatiin vain pronssikoruja sekä rautavartaan pala. Perimätiedon mukaan paikalle oli kätketty enemmän. 1500-luvun kartoissa mainittu Jyrängön kylä juontaa juurensa rautakaudelta. Samalta ajalta periytyy Suurena Savontienä tunnettu maareitti. Hämeen linnasta Olavinlinnaan vievän ratsupolun virran ylityspaikka kulki Sepänniemestä Niemelään. Ennen siltaa virta jouduttiin ylittämään veneellä/lautalla ja hevoset uittamaan. Sitkeänä perimätietona on kerrottu legendaa virran ylityksessä hukkuneesta kuninkaan hevosesta ja sen mukana kadonneesta viikinkiaarteesta.
1500-luvulta lähtien on virran pohjoisrannalla sijainnut kartanomainen suurtila, Niemelä. Ilkeämieliset arvelivat Niemelän kukoistavan juuri tuon ”kadonneen” viikinkiaarteen takia. Heinolalaiset pitivät kartanoa piha-alueineen idyllisenä ympäristönä ja vaikka tilusten rajalla oli yksityisaluemerkki, kulkivat he pihan poikki ihaillakseen kalliolta avautuvaa komeaa vesistönäkymää. Monet kaupunkilaiset viihtyivät Kultakärjeksi kutsutulla kalliolla aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Nykyään kartanon ajoista muistuttaa vain ekologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas niitty- ja kallioketoalue Muonamiehenpuistossa. Vanha rakennuskanta on hävinnyt maisemasta ja aikaisemmin avoimet niityt ovat pahasti pusikoituneet. Rappiotilasta huolimatta vanha kansa uskoo aarteen edelleen piilottelevan Niemelässä, virran varrella.
HUOM! loppupisteen paikkaa vaihdettu maiseman muutostöiden takia 1.3.2016